Venäjän Ajan viime numerossa ylitin itärajan Kainuussa, Vartius–Lytän raja-asemalla. Nyt on vuorossa Koillismaa ja Kuusamo–Suoperän raja-asema. Sen kautta pääsee näkemään Vienan Karjalan harvaan asutun pohjoisosan kyliä ja jopa Vienanmeren maitovalaita.

Talousvuosi 2020 tulee jäämään mieleen odottamattomien uutisten vuotena. Suurimpana yllätyksenä vuotta on hallinnut koronaviruksen aiheuttama uhka jokaisen terveydelle.

Espoolainen kirjailija Lauri Jalkanen on julkaissut kaksi teosta venäläisupseerien kohtaloista autonomisessa Suomessa.

Tuhat kilometriä ja lähes kaksi kuukautta kajakin kyydissä Luoteis-Venäjän ankarissa olosuhteissa. Neljän hengen suomalaisryhmä toteutti huimapäisen melontaretken Karjalan tasavallan ja Leningradin Oblastin vesireiteillä.

Venäjän Ajassa julkaistuissa aiemmissa matkatarinoissani ylitin moottoripyörälläni itärajan Itä-Suomen läänissä olevan Niiralan raja-aseman kautta. Nyt menen Venäjälle 200 kilometriä pohjoisempana olevalta raja-asemalta, Vartiuksesta. Siitä pääsee sekä Karjalan tasavallan uusimpaan kaupunkiin että ikivanhoihin karjalaiskyliin, joista aikoinaan kerättiin kansanrunoja Kalevalaan ja Kantelettareen.

Koronapandemia ja öljymarkkinoiden myllerrys ovat iskeneet voimakkaasti Venäjän talouteen. Talouden syvin pudotus näyttää kuitenkin olevan ohitettu ja tuoreimmat taloustiedot viittaavat reippaaseen elpymiseen kesän aikana. Talouskehitys voi kuitenkin vielä heikentyä, jos globaali ja Venäjän koronatilanne synkentyy selvästi uudelleen.

Muusikko Mika Saatsi ja taiteilija Jyrki Haapala tekevät taidetta karjalan kielellä. Nykykarjalainen kulttuuri kasvaa ylisukupolvisesta traumasta ja tavoittelee uutta kukoistusta.

Laatokan kierroksella jäimme Venäjän Ajan viime numerossa yöksi Käkisalmen kaupunkiin, nykynimeltään Priozerskiin (Приозерск). Jatkamme sieltä Laatokan kaakkoispään ympäri takaisin Suomeen. Alkuun on valittavana useita reittejä maaseudun sorateistä moottoritiehen, mutta eksymisen vaaraa ei ole.