Cinia-konserni omistaa ja operoi Suomen ja Pohjois-Euroopan noin 13 000 kilometrin mittaista tietoliikenteen runkoverkkoa. Valtionyhtiö sai esimakua kansainvälisen it-hubin rakentamisesta viime vuonna, kun Cinia toteutti huippunopean merikaapeliyhteyden Suomen ja Saksan välille.
Toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila kiittelee Itämeren alittavan C-Lion 1 -merikaapelihankkeen toteutumista aikataulussa ja budjetissa. Helsingistä Rostockin kautta Frankfurtiin rakennetun verkkolaajennuksen budjetti oli noin sata miljoonaa euroa, josta Suomen valtio investoi noin viidenneksen.
”Suomi tarvitsee lisää yhteyksiä, jos se haluaa Euroopan it-hubiksi.”
”Yhteydelle on siirretty asiakasliikennettä elokuusta 2016 alkaen, ensin testeissä, mutta syyskuusta alkaen jo kaupallisessa mielessä. Yhteys on toiminut hyvin ja luvatut tekniset ominaisuudet on vähintäänkin saavutettu. Urakka oli kaiken kaikkiaan harvinainen ja erittäin opettava kokemus Cinialle, koska asetetussa aikataulussa ja budjetissa pysyttiin. Olemme hyvin tyytyväisiä pääurakoitsijan, Nokian nykyään omistaman ASN:n toimintaan”, Knaapila kertoo.
Suomelle uusista yhteyksistä on jo koitunut sellaista hyötyä, että saksalainen datakeskusoperaattori Hetzner päätti vuoden lopussa sijoittaa Keski-Eurooppaa palvelevan uusimman datakeskuspuistonsa Tuusulaan. Hetzner valitsi Islannin, Ruotsin ja Suomen välillä, eivätkä datakeskuksen sijaintiin vaikuttaneista syistä olleet vähäisimpiä konesalioperaattorin alhaiset sähkön hinnat Suomessa.
Cinian Knaapila arvelee, että muitakin eurooppalaisia ja globaaleja toimijoita tulee perässä.
”Varmasti Suomeen tulee Hetznerin lisäksi muita datakeskuksia ja internet -teollisuuden yrityksiä. Näiden valitessa toimipaikkaa kriteerejä on monia ja painotukset ovat kullakin vähän toisistaan poikkeavat. Näissä hommissa pätee ”one size does not fit all” -ajattelu. Toimivat ja kustannustehokkaat verkkoinfrastruktuurit sähkössä ja tietoliikenteessä ovat tärkeitä perusteita kaikille”, hän sanoo.
Samaa on tähdentänyt Hetzner Onlinen kehityspäällikkö Daniel Biller, jonka mukaan suunnitellut Koillisväylän yhteydet ovat Suomelle kelpo hanke.
”Suomi tarvitsee lisää yhteyksiä, jos se haluaa Euroopan it-hubiksi. Vaikka kuitukaapeli maksaa paljon, uudet yhteydet ympäri maailman olisivat täydellinen lisä Suomen paletissa”, Biller pohtii.
Flap-alue on kiinnostunut Suomesta
EU:n sisällä puhutaan niin sanotusta flap-alueesta (Frankfurt-Lontoo-Amsterdam-Pariisi), jonka isot yritykset silmäilevät Suomeen päin nettiyhteyksien kehittämiseksi Euroopan ja Aasian välillä.
”Euroopan ja Aasian mahdollinen yhteys Koillisväylää pitkin olisi erittäin tervetullut uusi vaihtoehtoinen reitti maailman isossa tietoliikenneverkossa. Tämä yhteys helpottaisi kansainvälisen liike-elämän, tiedeyhteisöjen ja kulttuurien välistä yhteistyötä ”, Knaapila aprikoi.
Edelleen Koillisväylän valokuitukaapeli kohentaisi aasialaisten investointeja ja sijoitushaluja Eurooppaan, ja eritoten pohjoiseen Eurooppaan. Myös eurooppalaisten satsaukset Aasiaan kasvaisivat.
Knaapilan mukaan aiemmin kaavailtujen yhteyksien reitit ovat ohittaneet Suomen ja menneet suoraan keskisempään Eurooppaan. Nyt hahmoteltu väylä Suomen läpi lyhentää rakentamisen uutta osuutta, pienentää lisäinvestointeja ja parantaa hankkeen talousyhtälöä.
Kuten sanottu, Cinia on saanut arvokasta kokemusta 1 200 kilometrin pituisen merenalaisen valokaapelin rakentamisesta Itämeressä Saksaan. Itämeren tapaan Jäämeri on matala merialue, jossa tosin luonnonolot ovat vielä karummat.
”Cinian ja pääurakoitsija ASN:n (Alcatel-Lucent Submarine Networks) saamat kokemukset C-Lion1 -kaapelijärjestelmän rakentamisesta Itämeressä toivat arvokasta kokemusta myös mahdollisen Koillisväylän hankkeen rakentamiseksi. Jäät ovat toki Koillisväylällä paksut, mutta vastaavasti siellä on vähemmän liikennettä. Veden syvyys on molemmilla merillä samaa luokkaa”, Knaapila kertoo ja painottaa sitä, että Nokiasta on tullut ASN:n myötä Cinialle erinomainen kumppani.
Hänen mukaansa Itämerellä kuitukaapeli aurattiin metrin syvyiseen vakoon pohjasedimentissä – tai suojattiin matalissa vesissä, merivirtojen vaikutusalueella ja vilkkaan liikenteen väylillä betonikatteilla. Samoin aiotaan tehdä arktisella mannerjalustalla.
Suomen tietoverkot junaratojen liepeillä
Suomessa tietoliikenteen runkoverkot on rakennettu valtion maille eli pääsääntöisesti maantie- ja rautatieyhteyksien varsille. Cinian yhteyksissä käytetään enimmäkseen rautatieverkkojen viereisiä tontteja.
Cinia Group Oy kuuluu valtion kokonaan omistaman erityistehtäväyritys Governia Oy:n omistuksiin. Viime mainittu taasen syntyi 2013, kun ukko kruunu jakoi listaamattomat omistuksensa Governialle ja pörssiyhtiöt Solidiumille.
Cinia on monestakin syystä erittäin mielenkiintoinen it-alan yritys. Yhtiön ydinliiketoiminta koostuu viidestä palvelualueesta, joita yhdistelemällä Cinia pyrkii tuomaan asiakkailleen mahdollisimman hyödyllisen kokonaisuuden.
Toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila uskoo, että muutaman vuoden kuluttua Cinia ei tuota monellekaan asiakkaalle pelkästään yhtä tai muutamaa palvelua, vaan yritys tarjoaa kumppaneille laajempia ja saumattomasti integroituja paketteja.
Cinian palvelualueet ovat 1) yhteyspalvelut, 2) verkon suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitopalvelut, 3) ohjelmisto- ja kehityspalvelut, 4) järjestelmäratkaisujen palvelut sekä viimeisimpänä 5) pilvipalvelut.
Turvapilvi on Cinian salainen ase
Yritysten käyttämä pilvilaskenta (cloud computing) kasvaa nopeasti ja se vaatii koko ajan lisää tietoliikenneyhteyksiä maailman yritysdatan kasvaessa eksponentiaaliseen tahtiin 30-40 prosentin vauhdilla vuosittain. Pilvipalveluiden myötä Cinia on tuonut täydennystä nettiyhtiö AWS:n (Amazon Web Services) ja ohjelmistojätti Microsoftin kaltaisten yhdysvaltalaisten teknologia-alan suuryritysten pilvipalvelujen tarjontaan.
Knaapilan mukaan Cinia menestyy ”pilvikilpailussa” omalla korkean tietoturvan turvapilvellään, jossa taivaisiin viittaavan pilvipalvelun perusta on nimestään huolimatta upotettu syvälle suomalaiseen graniittiin.
”Cinian turvapilvi ei tarkoita pelkästään datan fyysistä suojaamista, vaan tietojen monipuolista ohjelmallista turvaa sekä kaikkea yritysten datan käsittelyyn ja tallennukseen liittyviä turvallisuuden kannalta parhaita käytäntöjä”, Knaapila selostaa.
”Cinian kaikille palveluille löytyy kilpailua aivan riittävästi. Mutta maailmassa on vielä vähän sellaisia toimijoita, joilla on yhtä kattava salkullinen palveluita kuin meillä”, Knaapila sanoo.
Koillisväylän hanketta ei vielä ole
Cinian Ari-Jussi Knaapila korostaa sitä, että vielä Koillisväylän hanketta ei virallisesti ole edes olemassa. Toisaalta hankkeelle ei tunnu olevan poliittisia esteitä, mikä havaittiin muun muassa Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin loppuvuonna Ouluun tekemän työvierailun yhteydessä. Medvedev ja pääministeri Juha Sipilä ottivat Koillisväylähankkeen puheeksi yhteisessä tiedonannossaan.
Suomella on toinenkin hyvä sauma sytyttää nuotio hankkeen alle. Suomi ottaa vastaan kevään korvalla Arktisen talousneuvoston puheenjohtajuuden tehtävät Yhdysvalloilta. Tätä varten liikenne- ja viestintäministeriössä on teetetty selvitys, jonka mukaan Koillisväylän hankkeelle ei ole poliittisia tai teknisiä esteitä. Hallituksen selvitysmiehinä ovat toimineet Paavo Lipponen ja Reino Svento.
”Nyt pitää innostaa bisnestoimijat synnyttämään kaupallinen projekti. Rohkaisua toisivat muun muassa valtioiden lupaukset madaltaa lupamenettelyjä ja muita hallinnollisia esteitä. Kaupallisessa hankkeessa tarvitaan sopivia yrityksiä, ja tässä ryhmässä Cinia näkee itselleen helposti roolin”, Knaapila sanoo.
Hänen mielestään omistus voisi jakautua vaikka kahdeksaan osuuteen. Jos Koillisväylälle rakennetaan yhtä monen kuituparin yhteys, Cinia voisi omistaa yhden kahdeksasosan.
Knaapilan mukaan Koillis- ja Luoteisväylille on suunniteltu valokuituyhteyksiä viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden ajan. Kymmenen vuotta sitten Koillisväylän yhteyksien kustannuksiksi arvioitiin miljardin euron verran, mutta nykyään teknologian kehittyminen, alhainen inflaatio ja reittiä oikaiseva Itämerikaapeli ovat laskeneet hintalappua ehkä noin 700-800 miljoonan euron haarukkaan.
”Valmistelu kestäisi puolitoista-kaksi vuotta ja toteutus veisi toisen mokoman. Itse investoinnin arvioidaan jäävän aiempien laskelmien alapuolelle, mutta toteutuksessa on paljon auki olevia vaihtoehtoja. Vasta huolellisten esiselvitysten jälkeen voidaan antaa tarkempia kustannusarvioita.”
Knaapila muistuttaa, että Tokio järjestää vuoden 2020 olympialaiset, ja tämä voisi olla ihan tavoiteltava aikajänne.
”Mutta siihen yltämiseen tarvittaisiin vielä monen maailmanennätyksen rikkomista valtioiden ja yritysten yhteistyönopeudessa.”
Hän kertoo kiinnostuksesta sekä Koillis- että Luoteisväylän valokaapeleita kohtaan, koska molemmat väylät noudattavat samaa logiikkaa: napojen liepeillä välimatkat ovat lyhyemmät kuin päiväntasaajan tuntumassa. Ari-Jussi Knaapilan mielestä Cinialla riittää kilpailijoita, mutta toisaalta maailman merille mahtuu kaapeleitakin.
Nokiakin on nyt laivanvarustamo
Nokiasta on tullut viime vuonna toteutetun Alcatel-Lucent -yrityskaupan myötä laivanvarustaja. Yhtiö omistaa seitsemän suurta kaapelilaivaa, jotka toimivat Alcatel-Lucent Submarine Networksin (ASN) kautta.
Alcatelilla on merikaapeleissa jo yli satavuotias historia. Sen merikaapelitehdas on toiminut Ranskan Calaisissa jo vuodesta 1891 asti. Internetin vallankumous on mullistanut myös merikaapeleiden bisneksen uusien valokuitukaapeleiden myötä. Valokuidulla on paremmat datansiirto-ominaisuudet kuin vanhoilla kuparikaapeleilla.
Nokian laivat toimivat Alda Marine S.A.S -yhtiön kautta. Ranskan lipun alla purjehtivia aluksia operoi kuuluisa ranskalainen Louis Dreyfus Armateurs (LDA) -varustamo. Nokia omistaa entisen yhteisyritys Aldan kokonaan, vaikka yrityskaupan aikoihin Alcatel-Lucentilla oli suunnitella myydä tai viedä merikaapeliyhtiö pörssiin itsenäisenä toimijana.
Mitään pientä bisnestä merikaapelitoiminta ei ole, sillä Nokia on viime vuosina laskenut maailman meriin yli 200 valokuituyhteyttä eli kaikkiaan yli 580 000 kilometrin verran, tuore Navigator-lehti kirjoittaa.
Nykyään maailmassa suunnitellaan uusia kuituyhteyksiä Luoteis- ja Koillisväylille, ja Nokiakin on varmasti näistä kiinnostunut.
Lue myös: Cinia.fi-uutiset