Venäjän Aika 1/2019

Itämeren alueen liikennemäärät kasvavat: sisävesiliikenteelle myötäinen aalto

Vesitie on tehokas, turvallinen ja taloudellisesti kannattava vaihtoehto.

Saimaan kanava tarjosi kauniin ja aurinkoisen kulissin syyskuussa pidetylle Enhancing Inland Waterway Transport in Finland -seminaarille. Lappeenrannasta Viipuriin suuntautuneen risteilyn aikana kuulluissa puheenvuoroissa luodattiin EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelmaan kuuluvaa Emma-hanketta alan toimijoiden ja vaikuttajien näkökulmista.

Kansainvälisessä hankkeessa Suomea edustaa Vesitieyhdistys ry:n lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Lahden seudun kehittämisyhtiö Ladec.

Emma-hankkeen tavoitteena on kehittää sisävesien rahtiliikenteen yhteyksiä Itämereen ja parantaa kilpailukykyä sekä kapasiteettia. Monet puhujista korostivat myös tavoitteita ja tarvetta poistaa liikennettä rajoittavia pullonkauloja. Esillä olivat myös vaikutusmahdollisuudet alaa sivuaviin poliittisiin linjauksiin, säännöksiin ja järjestelmiin.

Saimaan kanava on malliesimerkki rakentavasta liikennöintiratkaisusta

Itämeren alueen liikennemäärät ovat ennusteiden mukaan merkittävässä kasvussa. Inland Navigation Europen (INE) johtajan Karin De Schepperin mukaan EU pyrkii edunvalvonnalla helpottamaan vesiteiden käyttöä. Hän totesi, että alan toimijoiden välinen yhteistyöverkosto on suoraviivainen keino tehostaa sisävesiväylien tarjoamia voimavaroja ja lisätä liikkuvuutta sekä rahti- että henkilökuljetuksissa. Monen muun puhujan tavoin De Schepper muistutti, että sisävesiliikennöinnillä on tarjota vahvat valtit muihin liikennemuotoihin verrattuna.

– Vesitiellä ei ole liikenneruuhkaa. Vettä pitkin välimatkat lyhenevät ajallisesti, ja esimerkiksi Euroopan isot kaupungit ovat vain tuntien päässä toisistaan. Vesitiekuljetukset ovat ympäristöystävällisiä; meluttomia ja liki päästöttömiä. Myös onnettomuusriski on vesillä esimerkiksi maantieliikennöintiä huomattavasti vähäisempi.

Vesitieyhdistys ry:n Pekka Koskinen viittasi Liikenneviraston ja Vesitieyhdistyksen selvitykseen, jossa kartoitettiin eri liikennemuotojen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä ilmeni, että suoran vesitiereitin kustannukset ovat eri kuljetusvaihtoehdoista selvästi alhaisimmat.

Koskinen korosti Saimaan kanavan historiallista merkitystä erityisesti Itä-Suomen teollistumiselle, mutta muistutti, että 43 kilometrin pituisen kanavan kautta Suomi epäsuorasti kytkeytyy Venäjään. – Kanava on malliesimerkki toimivasta ja ennen muuta yhteistyökykyisestä ja rakentavasta liikennöintiratkaisusta, hän sanoi. – Käytämme samoja jokia ja vesiverkostoa. Kanavasta lähes puolet sijaitsee Venäjän alueella, joten se on luultavasti maailman ainoa logistinen väylä maailmassa, jossa maan omistaa yksi, ja sitä vuokraa käyttöönsä toinen valtio.

Saimaan kanavassa on vuosien varrella kuljetettu ja kulkenut lähes 70 miljoonaa tonnia tavaraa ja 2,2 miljoonaa matkustajaa. Koskisen mukaan Euroopassa on nyt meneillään sisävesiliikenteelle myötäinen aalto, joka heijastuu myös Saimaan alueelle. Koskinen ei kiistä kanavan merkitystä matkailulle, mutta ennen muuta kanava on ollut ja yhä on tärkeä väylä alueen teollisuudelle: suomalaisen biopolttoaineen ja sellun matka maailmalle käy Saimaan kanavan kautta.

Syväväylästö on osa TEN-T –liikenneverkkoa

Saimaan alueen syväväylästö on ainut sisävesialue Suomessa, joka luetaan osaksi Euroopan laajuista TEN-T –liikenneverkkoa, ja täyttää jo nyt yhtenäiselle ydinverkostolle asetetut vaatimukset. Yhtenäisen liikenneverkon tavoitteina on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen yhteneväisyyden lisäksi rakentaa liikennejärjestelmä, joka myös ympäristön näkökulmasta tarjoaa kestävän kehityksen ratkaisut idän ja lännen väliselle liikennöinnille.

 

Jaa artikkeli