Venäjän talous ei tietenkään ole ollut mikään poikkeus tästä yleisestä trendistä. Varsinkin alkuvuonna koronapandemia ja siihen reagointi muun muassa liikkumista rajoittamalla heikensivät taloudellista aktiviteettia myös Venäjällä. Samaan suuntaan toimi myös OPEC+-sopimus, jossa Venäjä ja öljyntuottajajärjestö OPEC sopivat raakaöljyn tuotantorajoituksista. Sopimuksen myötä Venäjän energiasektorin tuotanto ja vienti vähenivät viime vuonna selvästi. (Sopimus onnistui päätavoitteessaan, eli raakaöljyn hinta saatiin vakautettua tasolle, jolla esimerkiksi Venäjän valtiontalous on jo hieman ylijäämäinen.)
Venäjä onnistui kuitenkin vuoden 2020 toisella puoliskolla pitämään talouden pyörät siedettävän hyvin pyörimässä, eikä laajamittaisia rajoitustoimia enää otettu käyttöön. Lisäksi Venäjän talouden rakenne on jonkin verran suojellut maata pandemian pahimmilta talousvaikutuksilta; esimerkiksi turismin osuus taloudesta (noin 5 %) on selvästi pienempi kuin vaikkapa monissa Välimeren maissa (Espanjassa turismi yli 14 % bruttokansantuotteesta ja Italiassa noin 13 %). Kun kansainvälinen matkailu on ollut pysähdyksissä, venäläiset ovat käyttäneet rahojaan kotimaassa, mikä on osaltaan tukenut kotimaista kysyntää. Myös talouspolitiikalla oli osansa: Venäjän koko julkisen sektorin alijäämä kasvoi viime vuonna noin kahteen prosenttiin BKT:sta, kun edellisenä vuonna julkinen sektori oli tasapainossa. Venäjän finanssipoliittinen elvytys on ollut paljon varovaisempaa kuin monissa muissa, vaikka varaa elvytykseen olisikin: Kansallisen hyvinvoinnin rahaston arvo nousi 12 prosenttiin bruttokansantuotteesta viime vuoden lopulla.
Näiden tekijöiden yhteistulemana Venäjän bruttokansantuote supistui viime vuonna ainoastaan 3,1 prosenttia. (Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi koko maailmantalouden tuotannon supistuneen 3,5 % viime vuonna.) Koronavuosi kohteli kuitenkin hyvin eri tavoin talouden eri sektoreita. Esimerkiksi majoitus- ja ravintolatoiminnan arvonlisä supistui jopa lähes 25 prosenttia edellisestä vuodesta. Venäjälle ei tullut ulkomaisia turisteja, mutta eivätpä venäläisetkään matkustaneet entiseen tapaan kotimaassaan. OPEC+-sopimuksen takia kaivannaisteollisuuden tuotanto laski 10 prosenttia. Toisaalta rakentaminen jatkui läpi vuoden pandemiasta huolimatta, ja alan arvonlisä säilyi lähes muuttumattomana edellisestä vuodesta.
Joitakin valopilkkuja löytyi myös: rahoitussektorilla tuotanto kasvoi peräti 7,5 prosenttia muun muassa yksityissijoittajien määrän kasvaessa selvästi.
Talous saavuttaa vuoden 2019 tason vuonna 2022
Näyttää vieläpä siltä, että vuoden jälkipuoliskolla taloudellinen aktiviteetti elpyi monilla sektoreilla, mikä lupaa siedettävän hyvää myös tämän vuoden kasvulle. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa tammikuun maailmantalouden katsauksessaan Venäjän bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia; ensi vuonna kasvu kiihtyisi jopa 3,9 prosenttiin maailmantalouden kasvun palatessa lähemmäksi pitkän aikavälin tasoaan. Consensus Economics -tutkimuslaitoksen keräämien talousennusteiden keskiarvo Venäjälle on hieman alhaisempi: 23 ennustajan keskiarvo vuoden 2021 talouskasvulle on 2,8 prosenttia ja vuodelle 2022 ainoastaan 2,0 prosenttia. On kuitenkin hyvä huomata, että IMF:n optimistisessakin ennusteessa Venäjän talous saavuttaa vuoden 2019 tason vasta joskus vuoden 2022 alkupuoliskolla.
Lähikuukausina ja -vuosineljänniksinä myös Venäjän talouden näkymiä tahdittavat tiedot koronapandemiasta ja -rokotusten etenemisestä. Tuoreet uutiset kertovat, että Sputnik V -rokotteen teho on varsin korkealla tasolla, mikä on hyvä uutinen venäläisille ja niille maille, jotka ovat jo ostaneet ko. rokotetta (mm. Unkari, Kazakstan, Uruguay ja Guinea). Vaikka myös Sputnik V -rokotteen valmistuksessa on ollut erilaisia viiveitä, merkittävä osa ainakin riskiryhmäläisistä on hyvin todennäköisesti rokotettu kesään mennessä.
Rokoteoptimismi näkyy myös Venäjällä erilaisissa kyselytutkimuksissa. Esimerkiksi ostopäällikköindeksit kohosivat selvästi tammikuussa. Viime vuoden loppukuukausina koronatapausten määrän voimakas kasvu näkyi etenkin palvelualan kysynnän vähenemisenä, mutta tammikuussa ainakin alan ostopäälliköiden mukaan näkymät olivat taas selvästi paranemassa.
Tämä vuosi alkaa siis Venäjän taloudessa varovaisen optimismin merkeissä. Vaikka kotitalouksien reaalitulot ovatkin alempana kuin vuonna 2010, koronavuosi jätti monelle säästöjä, kun matkustaminen ja ravintolassa syöminen eivät olleet mahdollisia. Tulevina kuukausina näitä säästöjä otetaan käyttöön. Valtiontalous pysyy ylijäämäisenä, kunhan öljyn hinta ei laske merkittävästi.
Teksti IIKKA KORHONEN, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, SUOMEN PANKKI
Kuva svetlana aleksejeva