J os sanoo, että shakki ”kiinnostaa” 22-vuotiasta Anastasia Keinästä, niin ilmaisu on kovin mieto. Itse asiassa shakki täyttää Keinäsen koko elämän. – Elän tällaisessa omassa shakkikuplassani, Keinänen naurahtaa itsekin rehellisesti. Turnaukset, sarjapelit, kerhopelit, ystävyysottelut, nettishakki – kaikki käy. Pitkä, monen tunnin peli kiehtoo häntä sähäkkää pikapeliä enemmän, mutta tarvittaessa hän siirtää salamannopeastikin. Aikaisemmin Anastasia Keinänen tunnettiin tyttönimellään eli Nazarovana. Viime vuonna hän avioitui Suomen parhaisiin shakinpelaajiin kuuluvan Toivo Keinäsen kanssa. Kun haastattelija esittää arvauksen, että romanssi syttyi shakkiturnauksessa, ei Keinänen sitä kiistäkään: – Missäpä muualla.
Pietarista Suomeen
Kuten nimestä voi päätellä, Anastasia Keinänen – silloin siis vielä Nazarova – on kotoisin Venäjältä. Tarkemmin sanottuna Pietarista. Keinäsen sukulaisia oli muuttanut 2000-luvun alussa paljon Suomeen ja hänen isällään Boriksella oli Suomessa yritystoimintaa. Siihen aikaan oli vielä normaalia, että venäläiset perustivat yrityksiä Suomeen eikä sitä pidetty mitenkään arveluttavana. Seuraava askel olikin sitten Nazarovien perheen muutto Suomeen. Anastasia oli silloin 10-vuotias pietarilainen koulutyttö. Asuinpaikaksi valikoitui isän liikeyhteyksien takia pieni itäsuomalainen paikkakunta Savitaipale.
Anastasia ei osannut lainkaan suomea ja ensimmäinen kouluvuosi kuluikin suomenkielen opiskelussa. – Minä viihdyin koulussa. Eikä kukaan minua kiusannut sen takia, että olin tullut Venäjältä. Valkoisen lakin saatuaan Keinänen suuntasi opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon. Hän valitsi pääaineekseen venäjänkielen ja kirjallisuuden. – Venäjän lisäksi opiskelen espanjaa, ukrainaa ja kasvatustieteitä. Ahaa, mielessä väikkyy siis venäjänkielen opettajan ura?
– Ei niinkään. Näen itseni tulevaisuudessa shakinopettajana. Olisihan se pitänyt arvata. Suomessa ei shakinpelaamisella elä toisin kuin joissain suuremmissa maissa, joissa parhaat pelaajat ovat jopa miljonäärejä. Mutta ehkä leipä irtoaa shakinopettajana. – Valmistaudun jo tämän vuoden aikana perustamaan verkkoon shakkikoulun. Tulevaisuudessa työskentelisin siinä sitten päätoimisesti, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Monet merkit näyttävät siltä, että ikivanha lautapeli shakki on alkanut kiinnostaa kasvavaa nuorisoa, joten verkkoshakkikoulu ei ehkä olekaan pöllömpi idea. Vammalan lukiossa Pirkanmaalla käynnistyy ensi syksynä jopa shakkilinja.
Isoisä opetti shakin perusteet Shakkisiirrot Anastasia oppi isoisältään 7-vuotiaana. Silloin hän tuli antaneeksi shakille pikkusormensa, mutta lopulta peli vei koko käden. Pietarilaisessa koulussa toimi shakkikerho, joka sai Anastasiasta ahkeran jäsenen. Savitaipaleen yläasteella Anastasia pyysi ja sai koulunsa rehtorilta luvan opettaa toisille oppilaille shakkia pitkällä välitunnilla. Jo silloin hänessä osoitti heräämisen merkkejä tuleva shakkipedagogi. – Laitoin kerholaiset ratkaisemaan tehtäviä. Aloittelijoille opetin siirtoja.
Savitaipaleella ei ollut shakkikerhoa, joten isä kuljetti tytärtään Helsinkiin ja eri puolelle Suomea shakkiturnauksiin, joissa alkoi pikkuhiljaa tulla menestystä. Tosin turnauksissa käyminen ei alkanut heti riemukkaissa merkeissä: – Heti ensimmäisessä pelissä minusta tehtiin koulumatti. Valkea pystyy tekemään mustasta jo neljännellä siirrolla koulumatin, jos tämä ei tunne yhtään avausteoriaa. Ja niin Anastasialle kävi. – Vanhemmat lohduttivat minua häviöni jälkeen. Siitä koulumatista oli se hyöty, että opettelin heti seuraavaksi, miten koulumatti estetään. Toista kertaa en ole siihen ansaan mennyt.
Alussa Anastasia kehittyi shakinpelaajana nopeasti, kuten nuorille yleensä käy. Myöhemmin edistyminen on hitaampaa ja vaatii enemmän töitä. Keskittyminen peliin ei ole hänelle koskaan ollut ongelma. – Olen luonteeltani harkitsevainen. Yritän miettiä siirtoja mahdol- lisimman pitkälle eteenpäin. En tee ensimmäiseksi mieleen juolahtavaa siirtoa heti vaan yritän laskea kaikenlaisia mahdollisia pelikuvioita.
Shakillinen elämäntyyli
Venäjällä shakki on tunnetusti aina ollut suosittua. Maailmanmestareista suuri osa on tullut Neuvostoliitosta ja Venäjältä. Nyt tilanne on muuttunut sikäli, että norjalainen Magnus Carlsen on hallinnut maailman shakkielämää jo monta vuotta. – Venäjällä shakkivalmennus ja shakin tuki ei ole enää niin systemaattista kuin neuvostoaikana. Mutta kyllä shakinpelaajat ovat siellä yhä arvossaan. Suomen shakkielämä on vaatimatonta, kun sitä vertaa itäiseen naapurimaahamme. Valmennus ja pelaajien tuki on murto-osa siitä, mistä shakinpelaajat naapurimaassamme pääsevät nauttimaan. Sponsoreitakaan ei shakki kiinnosta.
Kun Suomen Shakkiliitto aikanaan pyysi Nokia-yhtiötä sponsorikseen, oli vastauksena kohtelias kieltäytyminen, vaikka siihen aikaan Nokialle tulvi rahaa ovista ja ikkunoista. Ei pidä kuitenkaan luulla, että Anastasia Keinänen olisi pelkästään yhden harrastuksen pauloissa: – Tykkään kokeilla kaikkea uutta. Olen esimerkiksi laulanut kuorossa, lasketellut, pelannut tennistä, treenannut karatea ja juossut jalkapallon perässä. – Minua kiinnostavat lajit, joissa voi voittaa. Olen kai sitten kovin voitontahtoinen. Jokainen peli täytyisi voittaa. Asian kääntöpuoli on, että häviö harmittaa suunnattomasti. – Äitini mielestä olen jopa liian voitontahtoinen. Mutta niinhän sanotaan, että menestyvän kilpaurheilijan täytyy himoita voittoa muuten ei tule tulosta.
Moninkertainen naisten
SM Voittoja Anastasia Keinäselle on tullut paljon. Hän on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt voittaa jo kuusi naisten Suomenmestaruutta. Äskettäin Keinänen menestyi Puolassa järjestetyssä kansainvälisessä turnauksessa. Hän sai niin hyvän tuloksen, että nousi sen ansiosta naisten kansainvälinen mestari kategoriaan. Aviomies Toivo Keinänenkin pelasi Puolassa hyvin: hän pääsi turnauksen jaetulle voittosijalle. Synnyinmaassaan Venäjällä ei Keinänen ole ”yleisistä syistä” viime aikoina vieraillut. Aikaisemmin hän kävi harvakseltaan Pietarissa katsomassa isovanhempiaan. – Pietari on kaunis kaupunki, mutta olen jo niin suomalaistunut, että en sinne erityisemmin ikävöi. Entä pelaatko aviomiehesi Toivon kanssa shakkia? – Toivo ei halua minun kanssani pelata. Ehkä hän haluaa säästää minut nöyryytykseltä. – Turnauksissa olemme kuitenkin osuneet muutaman kerran laudan vastakkaisille puolille. Olen jopa voittanut hänet kerran. Vaikka Anastasia Keinänen näkee tulevaisuutensa shakin opettajana, ei hän ole miehelleen opettanut edes venäjänkielen alkeita. – Toivo tietää, että ”muzh” on aviomies ja ehkä se riittää tässä vaiheessa.
TEKSTI ESA TUOMINEN
KUVAT KIMMO BRANDT