Toukokuun alussa tilanne näyttää hyvin erilaiselta. Presidentti Putin julisti maaliskuun lopussa ensin viikon ja sitten kuukauden ”palkallisen vapaan” – joka monelle kylläkin merkitsee etätöitä tai sitten palkanmaksun loppumista. Tätä kirjoitettaessa työntekoa ja liikkumista rajoittavia toimenpiteitä on jatkettu toukokuun puoliväliin. Koronaviruksen tartuttamien venäläisten määrä kasvaa vielä joka päivä, samoin kuin tautiin menehtyneiden määrä. Suurin osa tapauksista on tähän mennessä ollut Moskovassa, mutta laajalle levinneitä tautiketjuja on ollut myös muun muassa Siperian ja Pohjois-Venäjän energiapaikkakunnilla.
Tähän mennessä Venäjä on joutunut siirtämään esimerkiksi kansanäänestystä perustuslain muuttamisesta sekä voitonpäivän paraatia. Matkustamista Venäjälle ja Venäjältä rajoitetaan erittäin tiukasti, kuten myös monet suomalaiset tietävät.
Koronaepidemia on tietenkin erittäin mittava kansanterveydellinen ja sosiaalinen katastrofi. Sen lisäksi se vähentää Venäjällä – kuten kaikissa muissakin maissa – taloudellista aktiviteettia merkittävästi. Koronaepidemian taloudelliset vaikutukset tulevat Venäjälle etenkin kahta kautta.
Ensiksi, epidemian taltuttamiseksi tehdyt ja tehtävät rajoittavat toimenpiteet vähentävät suoraan tuotantoa ja kulutusta. Työntekijät eivät pääse työpaikoilleen, tuotantoprosesseihin on vaikeampi saada raaka-aineita, ja kotitaloudet vähentävät selvästi kulutustaan monien kauppojen jne. ollessa suljettuina. Monilla yrityksillä on vaikeuksia palkanmaksussa, eikä julkinen sektori ole vielä tähän mennessä merkittävästi tukenut yrityksiä.
Raakaöljyn hinta on toukokuun alussa noin 70 prosenttia vuoden alun tasoa alempana.
Toiseksi, Venäjän taloutta ravistaa tällä hetkellä merkittävä hintashokki: raakaöljyn hinta on toukokuun alussa noin 70 prosenttia vuoden alun tasoa alempana, alle kaksikymmentä dollaria tynnyriltä. Öljyn kysyntä maailmalla on romahtanut etenkin matkustamisen vähenemisen takia. Tämän lisäksi aiemmin keväällä Venäjä ja Saudi-Arabian johtama öljyntuottajajärjestö OPEC eivät pystyneet sopimaan tuotannonrajoitussopimuksen jatkosta maaliskuussa. Vaikka ne myöhemmin sopimukseen pääsivätkin, öljymarkkinat pelästyivät pahanpäiväisesti. Maailmantalouden erittäin epävarma tilanne pitää öljyn hinnan edelleen alhaalla.
Öljyn hinnan romahdus on laskenut myös ruplan arvoa merkittävästi, ja Venäjän keskuspankki on myynyt markkinoilla valuuttaa estääkseen ruplan arvon vielä nopeamman putoamisen. Yksi Venäjän valteista tässä vaikeassa tilanteessa onkin sen hyvinä aikoina keräämät vararahastot. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston koko oli huhtikuussa noin 11 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta. Venäjän federaation verotuloista lähes puolet tulee energiasektorilta, eli vararahastolle onkin nyt käyttöä. Lisäksi Venäjän valtio on – varovaisen finanssipolitiikan ansiosta – käytännössä lähes velaton.
Vararahastoilla ja muun muassa rahapolitiikan keventämisellä Venäjä pystyy pehmentämään jonkin verran koronaepidemian taloudellisia vaikutuksia. Mutta niin kauan kuin korona jyllää maailmalla, ei maailmantalous voi kunnolla toipua. Ja vasta maailmantalouden toipuminen saisi Venäjän tärkeimmän vientituotteen, energian, hinnan uudelleen nousuun. Koronaepidemian jatkuminen merkitsee myös sitä, että kotitaloudet vähentävät etenkin palveluiden kulutusta. Esimerkiksi Kiinassa, jossa suurin osa ostamiseen liittyvistä rajoituksista on jo purettu, kotitalouksien kulutus on edelleen 10–20 prosenttia normaalin alapuolella.
Huhtikuun lopussa Venäjän keskuspankki ennusti, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 4–6 prosenttia. Kansainvälisen valuuttarahaston ennuste on −5,5 prosenttia. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, ei venäläisten kotitalouksien reaalinen tulotaso nouse edes vuoden 2013 tasolla vielä pariin vuoteen. Kyseessä on Venäjän ”menetetty vuosikymmen”.
Teksti: Ilkka Korhonen, tutkimuspäällikkö, Suomen Pankki