Viime keväänä Venäjän talouteen kohdistui monta voimakasta iskua. Ympäri maailman levinnyt koronapandemia ja sen hillitsemiseksi asetetut rajoitukset leikkasivat niin kotimaista kuin vientikysyntääkin ja pysäyttivät toiminnan monilla toimialoilla useiksi viikoiksi. Venäjälle aiheutui vielä lisämurheita öljyn maailmanmarkkinahintojen romahduksesta ja hintojen tukemiseksi muiden suurten öljyntuottajamaiden kanssa tehdyistä öljyn tuotannon reippaista leikkauksista.
Vaikka näkymät olivat vuosi sitten synkät, Venäjän talous vaikuttaa selvinneen kriisistä pelättyä paremmin. Venäjän BKT supistui viime vuonna kolme prosenttia eli saman verran kuin maailmantalous keskimäärin.
Kansainvälisen finanssikriisin aikana vuonna 2009 Venäjän BKT supistui lähes kahdeksan prosenttia. Lisäksi Venäjän talouden ennakoidaan elpyvän koronakriisistä varsin vauhdikkaasti, vaikka näkymiin liittyy tietysti edelleen paljon epävarmuutta. Tänä ja ensi vuonna Venäjän BKT:n odotetaan kasvavan 2–4 prosentin vauhtia eli kurovan kriisin aiheuttaman tuotantokuopan kiinni
viimeistään ensi vuonna.
Ainakin talouden teollisuus- ja suuryritysvaltainen rakenne sekä julkisen sektorin tukitoimet näyttävät lievittäneen kriisin voimakkuutta Venäjällä.
Monilla mittareilla tarkasteltuna Venäjän talous näyttää toipuvan jo hyvää vauhtia. Vaikka työttömyys lisääntyi Venäjällä jyrkästi viime keväänä kriisin syvimmässä vaiheessa, on se viime kuukausina laskenut jälleen selvästi. Talouskriisistä huolimatta venäläisten keskimääräinen kuukausipalkka jopa kasvoi hieman viime vuonna. Alustavien tietojen mukaan myöskään köyhyys ei ole peloista huolimatta päässyt ryöpsähtämään kriisin aikana, vaan köyhien osuus väestöstä on pysynyt lähes ennallaan.
Viime vuonna noin 12 prosentilla venäläisistä kuukausitulot olivat pienemmät kuin virallinen toimeentulominimi 11 300 ruplaa (140 euroa). Köyhyyden kasvua on pyritty hillitsemään
julkisen sektorin tukitoimilla, joista suuri osa on kohdistettu lapsiperheille ja työttömille.
Kriisi iskenyt voimakkaasti palvelualoille
Koronakriisin taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin olleet Venäjällä hyvin epätasaisia kuten useimmissa muissakin maissa. Muutamat toimialat ovat selvinneet kriisistä hyvin, ja tuotanto on jopa kasvanut reippaasti lääketeollisuudessa sekä muutamilla muilla teollisuudenaloilla. Näillä toimialoilla, suurissa yrityksissä sekä tietyillä julkisen sektorin aloilla työpaikat ovat jopa lisääntyneet ja palkat nousseet. Samalla osalla venäläisistä kulutusmahdollisuuksien kaventuminen koronapandemian hillitsemiseksi asetettujen rajoitusten myötä on lähinnä lisännyt säästämistä. Säästöjen kasvu ja talletuskorkojen lasku keskuspankin kevennettyä rahapolitiikkaa kriisin aikana houkuttelivat aiempaa suuremman joukon venäläisiä innostumaan myös pörssisijoittamisesta. Viime vuonna Moskovan pörssissä teki kauppoja jo kymmenen miljoonaa venäläistä.
Toisaalta kriisi on iskenyt Venäjälläkin hyvin voimakkaasti monille palvelualoille ja etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Koronarajoitukset ovat kaventaneet yritysten toimintamahdollisuuksia ja vähentäneet asiakkaita tuntuvasti muun muassa matkailupalveluissa sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Monet palvelualoilla työskentelevät venäläiset ovat menettäneet työpaikkansa, ja palkkoja on leikattu jyrkästi. Useiden pk-yrittäjien tulot ovat romahtaneet kriisin myötä, vaikka mittavaa konkurssiaaltoa ei ainakaan toistaiseksi ole nähty koronan vuoksi asetetun konkurssisuojan ja muiden pk-yrityksille suunnattujen tukitoimien myötä.
Lisäksi monet nuoret ovat kärsineet kriisistä, sillä työttömyys on kasvanut eniten alle 30-vuotiaiden keskuudessa.
Kriisi on heijastunut myös Venäjän harmaille työmarkkinoille. Harmailla työmarkkinoilla toimivien venäläisten määrän arvioidaan vähentyneen viime vuonna selvästi. Epävirallinen työskentely on yleisempää juuri monilla sellaisilla aloilla, joita korona on kurittanut kovimmin ja epävirallisten työntekijöiden irtisanominen on yleensä helppoa.
Myös entisistä neuvostotasavalloista peräisin olevien siirtotyöläisten määrä on vähentynyt kriisin aikana huomattavasti. Kun aiempina vuosina heitä on ollut Venäjällä tyypillisesti noin 8–9 miljoonaa, oli määrä viime vuoden lopulla vain kuusi miljoonaa. Monet siirtotyöläiset lähtivät viime keväänä kotimaihinsa koronakriisin vietyä heiltä työt, mutta matkustusrajoitusten takia he eivät pystyneet enää palaamaan Venäjälle työtilanteen kohennuttua syksyllä. Joillakin Venäjän alueilla ja toimialoilla siirtotyöläisten väheneminen on jo aiheuttanut jopa pulaa työvoimasta.
Vaikka koronakriisi ei ole koetellut kaikkia kansalaisia yhtä kovalla kädellä, se on heikentänyt useimpien venäläisten taloustilannetta selvästi. Venäläisten keskimääräinen ostovoima on koronakriisin aikana vähentynyt viisi prosenttia. Kun tulokehitys on ollut vaatimatonta jo useita vuosia, on ostovoima tällä hetkellä jopa pienempi kuin vuosikymmentä aiemmin. Taloudellisesta ahdingosta riippumatta koronakriisi on kuitenkin Venäjälläkin ollut ensisijaisesti mittava inhimillinen tragedia. Vuonna 2020 Venäjällä kuoli noin 300 000 henkilöä enemmän kuin vuosina 2015–2019 keskimäärin.