Venäjän Aika 2/2021

Lapsiperheen elämää Pietarissa

Pietarin kaupungissa syntyi viime vuonna 55 968 lasta. Yksi heistä on kahdeksan kuukauden ikäinen Robert Romanovitš Lopukhov. Reipas miehenalku, joka painaa jo yli kymmenen kiloa ja konttaa vauhdilla huoneen nurkasta toiseen.

Aviopari Kristina Taiberi ja Roman Lopukhov Robert-pojan kanssa

Primorskin piiri (Приморский район) sijaitsee Pietarin luoteisosassa. Kaupunginosa on koko metropolin nopeimmin kasvavia, ja alueelle on rakennettu pikavauhtia kymmeniä uusia, jopa yli 20-kerroksisia jättiläistaloja. Ulkopuolisen silmin alueen kaavoitus ei ole täysin onnistunut. Tieyhteydet keskustan suuntaan ovat puutteelliset, ja asunnonostajille jo kertaalleen luvattu metroasema pyyhittiin viranomaisten toimesta kylmästi kartalta. Infrastruktuuriongelmat ovat johtaneet megalomaanisiin autoruuhkiin varsinkin aamuisin ja iltaisin.

Prospekt Aviakonstruktorovilla sijaitsevassa studioasunnossa asuu kuitenkin onnellinen perhe. Aviopari Kristina Taiberi ja Roman Lopukhov saivat esikoispojan viime elokuussa, ja pian on edessä muutto uuteen tilavampaan asuntoon, joka sijaitsee samalla alueella.

Robert-poika on jo yli kymmenkiloinen jässikkä, joka ryömii ketterästi pitkin lattiaa, ja kielitaitokin on jo maama-maamajokelluksen tasolla.

Äiti ja poika. Kristinan isä on kansallisuudeltaan nenetsi ja äiti hanti.

Robert näki päivänvalon Pietarin Vasilinsaaren synnytyssairaalassa (Roddom numero yksi). Kristina ja Roman ovat yleensä melko kriittisiä venäläisen hallintokulttuurin toimivuuden suhteen, mutta sekä synnytyssairaalan taso että yhteiskunnan tarjoamat palvelut synnytyksen jälkeen ovat yllättäneet avioparin myönteisesti.

– Kaikki on toiminut hyvin. Hoitohenkilökunta on ollut kaiken aikaa avuliasta, eikä tarpeeton byrokratia ole sotkenut asioita, Kristina iloitsee.

Venäjällä toimii nykyään myös yksityisiä palveluyrityksiä, jotka tukevat synnyttäviä äitejä ja heidän perheitään ennen synnytystä ja sen jälkeen. Yritykseltä voi tilata tällaisen kokeneen tukihenkilön sairaalaan äidin tueksi.

Pietarissa syntyi vuonna 2020 seitsemän prosenttia vähemmän lapsia kuin edellisvuonna.

Kristina ja Romankin hyödynsivät kyseiseen toimintaan erikoistuneen Carmenta-yhtiön palveluksia ja maksoivat palvelusta 40 000 ruplaa (444 euroa).

– Aika kallishan kyseinen palvelu oli, mutta ilman muuta hintansa arvoinen, Kristina arvioi.

Sairaanhoitaja vierailee kotona säännöllisesti

Pietarissa sairaanhoitaja tekee kotikäyntejä kerran viikossa lapsen syntymän jälkeen. Varsinkin nykyisen koronaepidemian aikana kyseinen järjestely on arvokas asia, koska lasta ei tarvitse tarpeettomasti kuljetella ruuhkaisessa kaupungissa. Kerran kuukaudessa Robert viedään kuitenkin paikalliselle lapsipoliklinikalle kontrollikäynnille. Kristinan mukaan hänen poikansa terveydentilaa ovat jo ehtineet tutkimaan lastenlääkärin ohella neurologi, kirurgi, ortopedi, silmälääkäri ja hammaslääkäri.

Robert on myös rokotettu paikallisen rokotusohjelman puitteissa jo kuusi kertaa. Kaikkiaan rokotteita annetaan 12 kappaletta.

Kristinalla on pyykkipäivä.

Mitä koronarokotteisiin tulee, niin isä-Roman aikoo ottaa maailmallakin kuuluisan Sputnik V -rokotteen lähitulevaisuudessa. Venäjälläkin on väitelty siitä, tulisiko odottavien tai imettävien äitien ottaa koronarokote. Useimmat asiantuntijat ovat suositelleet Kristinalle rokotetta, ja hän aikoo sen myös ottaa.

Venäjälläkin tunnetaan huolta väestön ikääntymisestä, ja yhteiskunta pyrkii tukemaan lapsiperheitä eri tavoin. Äiti  on oikeutettu äitiysvapaaseen täydellä palkalla kymmenen viikkoa ennen ja kymmenen viikkoa jälkeen lapsen syntymän.

Lapsen kotihoitoa voi jatkaa asteittain putoavalla korvauksella kolmevuotiaaksi saakka.

– Kahden vuoden iässä lapsi pääsee päiväkotiin, jos vanhemmat niin tahtovat, mutta niin pitkälle emme ole asiaa vielä suunnitelleet, Kristina sanoo.

Äitiyspäiväraha kannustaa lastentekoon

Robertin syntymän jälkeen perhe on saanut 18 000 ruplan (200 euroa) ”lapsilisän” Romanin työpaikalta ja 32 000 ruplan (355 euroa) kerta-avustuksen Pietarin kaupun-
gilta.

Merkittävin tuki lapsiperheille on kuitenkin niin sanottu äitiyspäiväraha (материнский капитал), jota viime vuonna tehdyn lakiuudistuksen jälkeen maksetaan perheen ensimmäisen lapsen syntymästä. Tällä hetkellä äitiyspäivärahan suuruus on 483 882 ruplaa (5 376 euroa).

Äitiyspääomaa ei kuitenkaan makseta käteisenä, vaan se on sijoitettava esimerkiksi asuntolainan lyhennykseen, asunnon remonttiin tai lapsen myöhempiin opiskelumenoihin. Moni ”isi” käyttäisi äitiyspääoman kernaasti esimerkiksi uuden auton ostoon, mutta tämä ei ole mahdollista.

Kohti uutta kotia. Luoteis-Pietariin on rakennettu viime vuosina satoja jättiläistaloja, joista useimmissa on satoja huoneistoja.

Taloudellisesta kompensaatiosta huolimatta on kuitenkin selvää, ettei lapsiperheen perustaminen ole Venäjälläkään mikään bisnes, vaan merkittävä taloudellinen rasite.

Viime vuosina Venäjän talouskasvu on ollut lähes olematonta, ja kansalaisten käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2014 alkaen. Tällainen elintason lasku koskee
totta kai myös lapsiperheitä keskimäärin.

Esimerkiksi Pietarissa syntyi vuonna 2020 seitsemän prosenttia vähemmän lapsia kuin edellisvuonna.

Kristinan ja Romanin taloudellinen tilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä.

Asuntokohteet ja yksittäiset talotkin nimetään nyky Pietarissa lennokkaasti. Ariosto! on Lopukhovin perheen uusi kotitalo.

Pietarista kotoisin oleva Roman on ammatiltaan tietoturvayhtiön järjestelmäasiantuntija, ja hänen kuukausipalkkansa on selvästi Venäjän keskimääräistä palkkatasoa korkeampi.

– Ruplan voimakas devalvoituminen on kuitenkin selvästi heikentänyt taloudellista tilannettamme viime vuosina, koska tuontituotteiden hinnat ovat nopeasti
nousseet. Myös matkustaminen ulkomaille on kallistunut huomattavasti. Tosin koronaepidemian takia ulkomaanmatkat on muutenkin nyt keskeytetty, Roman sanoo.

Jätteiden kierrätystä ja paikallispolitiikkaa

Kristina ja Roman ovat Suomi-faneja, jotka vierailivat aikaisemmin melko säännöllisesti Suomessa. Auton katolla oli tuolloin maastopyörät, ja yöpyminenkin tapahtui teltoissa ja laavuilla.

– Robert-poikakin on jo viety metsäretkelle, mutta yötelttailuun talvisessa metsässä hän on vielä liian pieni, Roman arvioi.

Uuden kodin ”vannaja” on jo lähes valmis käyttöönotettavaksi.

Kristina Taiberi on kotoisin Luoteis-Siperiassa sijaitsevasta Salehardin kaupungista. Kristinan isä on kansallisuudeltaan nenetsi ja äiti suomensukuinen hanti. Perheen käyttökieli oli kuitenkin
venäjä. Poikkeavasta etnisestä taustastaan huolimatta Kristina ei ole törmännyt Pietarissa rasismiin tai kyräilevään käytökseen.

– Ehkä se johtuu siitä, että olen olemukseltani positiivinen ja puhun venäjää virheettömästi. Venäjäkään ei toki ole rasismista vapaa maa, Kristina muistuttaa.

Eniten nuorta äitiä harmittaa, etteivät hänen Salehardissa asuvat vanhempansa ole vielä nähneet Robert-poikaa muuten kuin videolta. Romanin Pietarissa asuvat vanhemmat ovat pojanpoikaansa sen sijaan jo tutustuneet.

Kristina on valmistunut Pietarin valtiollisesta kulttuuri- ja taideinstituutista, mutta hän on ollut valmistumisensa jälkeen pääosin työttömänä ja kotiäitinä.

Kristina on yhteiskunnallisesti erittäin aktiivinen henkilö. Hän on Pietarissa yksi uranuurtajista kotitalousjätteiden lajittelijana ja kierrättäjänä. Asunnossaan Aviakonstruktorovilla naisella on myös
kotikompostori, jossa madot muuttavat biojätteen mullaksi.

Tähän tulee keittiö. Keittiökalusteet ja kodinkoneet puuttuvat vielä.

Kristina oli viime vuonna myös kaupunginosavaltuuston edustajaehdokkaana

Juntolovon vaalipiirissä. Hän oli niin sanotusti riippumaton ehdokas, mutta onnistui kaikkien yllätykseksi saamaan peräti 600 ääntä ja pääsemään varasijalle.

Muutto uuteen kotiin

Kristinan ja Romanin nykyinen asunto on niin sanottu studio, jonka pinta-ala on vain 20 neliötä. Pariskunnalle ja varsinkin kolmelle hengelle asunto on ahtaanpuoleinen.

Ennen kesää perhe on kuitenkin jo muuttamassa uuteen huoneistoon, joka sijaitsee vain kilometrin päässä, Juntolovon metsänsuojelualueen tuntumassa.

Juntolovo on pietarilaisten suosiossa oleva laajahko ulkoilualue.

Kristina ja Roman ostivat muutama vuosi sitten 60 neliön kaksion rakentamattomasta uudiskohteesta, ja nyt talo on valmistunut.

Comfort-luokan melko hyvätasoinen asunto maksoi kolme vuotta sitten kuusi miljoonaa ruplaa, mutta tällä hetkellä asunnon hinta on Romanin arvion mu-
kaan jo 13 miljoonaa ruplaa (144 000 euroa).

Pariskunta näyttää siis olleen asunnonostossa liikkeellä oikeaan aikaan.

Venäjällä on meneillään jonkinasteinen asuntorakentamisbuumi, ja se johtuu osittain siitä, että valtio on myöntänyt asuntolainoille korkotukea.

Vuosikorko on korkotuen seurauksena suomalaisnäkökulmasta edelleen kallis, eli 6,5 prosenttia, mutta venäläisnäkökulmasta poikkeuksellisen edullinen.

Muistettakoon, että korkeita venäläiskorkoja tasoittaa korkea, noin viiden prosentin vuosi-inflaatio.

– Alun perin meilläkin oli kiinteäkorkoinen asuntoluotto, jossa vuosikorko oli korkea, eli noin kymmenen prosenttia.

Onnistuimme kuitenkin pääsemään lainasta eroon, koska vanhempani myivät omistamansa yksiön Pietarista ja raha sijoitettiin uuteen kaksioomme, Roman kertoo.

Lopukhovien uusi asunto on semännessä kerroksessa. Näkymä sisäpihalle.

Metropolin haasteet

Perheen uusi asunto sijaitsee Ariosto-nimisessä asuntokompleksissa. Rakennuksessa on 12 kerrosta ja satoja asuntoja.

Pääurakoitsijana toimi venäläinen rakennusyhtiö Arsenal.

Asuntorakentamisen taso vaihtelee Pietarissa voimakkaasti eliittitason upeista palatseista economy-luokan erittäin vaatimattomiin taloihin. Kristinan ja Romanin uusi asunto sijoittuu tällä
asteikolla kenties keskivälille, eli taso ei merkittävästi poikkea esimerkiksi suomalaisesta asuntorakentamisesta.

Venäläisittäin poikkeuksellisesti huoneisto on jo melko valmiiksi viimeistelty, eli asuminen voi käynnistyä sen jälkeen kun kodinkoneet on asennettu. Tuttuun ja suomalaisia hämmentävään tapaan
asunnon WC ja vannahuone ovat erilliset huoneet.

Roman on taitava käsistään, ja hänellä on jo monenlaisia suunnitelmia sen suhteen, kuinka uudesta kodista saadaan viihtyisä. Toistaiseksi pariskunta ei ole päättänyt, aiotaanko entinen studio-
asunto myydä vai annetaanko se kenties vuokralle.

Kaikin puolin hyvältä näyttää siis Kristinan, Romanin ja Robertin nykytilanne, mutta toki erilaisia haasteita kuuluu metropolielämään kaikkina aikoina. Uudella asuinalueella on kymmeniä tuhansia huoneistoja, mutta on kyseenalaista, riittääkö päiväkotipaikkoja, kouluja, poliklinikoita ja kaupallisia palveluita kaikille halukkaille. Myös liikenneyhteydet askarruttavat, sillä esimerkiksi lähimmälle metroasemalle on matkaa kolme kilometriä.

– Autopaikkoja on myös riittämättömästi, mutta maanalainen autopaikka uudessa talossamme maksaisi peräti 1,3 miljoonaa ruplaa (14 444 euroa), eli yhtä paljon kuin uusi auto, Roman Lopukhov tuskailee.

TEKSTI MARTTI KIURU
KUVAT SVETLANA ALEKSEJEVA

Jaa artikkeli