Kun pietarilainen Nikita Kirillov ymmärsi, että oli aika jättää kotimaa taakse, hän toimi nopeasti. Elämä mahtui yhteen reppuun, joka matkasi hänen selässään kohti Suomen rajaa. Oli syyskuu 2022. Venäjä oli juuri aloittanut ”osittaiseksi” kutsutun liikekannallepanon, eikä Kirillov aikonut pelata kohtalonsa kanssa venäläistä rulettia.
Rajanylitys sujui ongelmitta, mutta muutos roikkui paksuna ilmassa.
Venäjän rajavartijat kehottivat Kirillovia pitämään matkansa lyhyenä, sillä he uskoivat, että Venäjä sulkisi rajansa pian estääkseen ihmisiä lähtemästä.
Navalnyin ja Hodorkovskin tukema paikallispoliitikko ja korruptiotutkija
37-vuotias Kirillov oli ollut Pietarissa ympäristöaktiivi, aluepoliitikko ja toimittaja. Sellainen aktiivinen kansalainen, josta kaikki eivät Venäjällä välttämättä pidä.
Tapaamme Helsingin Kansalaistorilla aurinkoisena sunnuntaiaamuna. Sattumalta valikoituneen tapaamispaikan nimi sopii teemaan kuin nenä naamaan.
Kirillov kiinnostui aikuisiällä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Vuonna 2019 hän pyrki ja pääsi sitoutumattomana ehdokkaana Uljankan kaupunginosan aluevaltuutetuksi Pietarissa.
Aleksei Navalnyin ja Mihail Hodorkovskin järjestöt tarjosivat vaaliprosessin byrokratiaviidakossa apuaan. Molempien järjestöt on nykyään Venäjällä kielletty. Kirillov myös päätoimitti paikallista Vesti Uljanki -paperilehteä, joka ilmestyi kerran kuussa 22 000 painoksen levikillä.
Voimme vaikuttaa auttamalla niitä ihmisiä, jotka ovat jääneet Venäjälle.
Toimittajana häntä kiinnostivat erityisesti kysymykset paikallispoliitikkojen korruptiosta. ”Korruptiota oli paljon ja on edelleen. Yritin selittää tavallisille ihmisille, jotka eivät oikein ymmärrä politiikkaa, kuinka se toimii ja kuinka ihmisiä huijataan”, Kirillov kertoo.
Kirjoitukset veivät hänet useita kertoja oikeuden eteen. Se vei paljon aikaa ja rahaa, sillä oikeudenkäynneistä kertyi aina kuluja myös voittajalle. ”Se oli jatkuvaa hermojen ja rahan tuhlausta”, Kirillov kuvailee.
Sodan alettua kirjoittaminen muuttui yhä vaikeammaksi. Lopulta liikekannallepano muutti kaiken. Kirillov ymmärsi, että se voisi toimia jollekulle verukkeena, jolla hänestä voitaisiin päästä eroon.
Liikekannallepano ajoi Suomeen enemmän ihmisiä kuin Neuvostoliiton hajoaminen
Kirillov ei ollut lähtöpäätöksensä kanssa yksin. Vuonna 2022 Venäjältä tehtiin yli 6 000 muuttoa Suomeen. Vuositasolla se on enemmän kuin Neuvostoliiton hajottua tai heti hajoamisen jälkeisinä vuosina, Tilastokeskus kertoo.
Tämä siitä huolimatta, ettei viisumia vaativa Suomi ollut ensimmäisiä kohdemaita valtaosalle lähteneistä venäläisistä.
Samana vuonna venäläiset jättivät Suomessa noin 1 170 turvapaikkahakemusta, mikä on yli viisi kertaa edellisvuotta enemmän, kertoo maahanmuuttovirasto Migri.
Migrin mukaan hakemusmäärään vaikutti erityisesti liikekannallepano. Eikä liikekannallepano tulisi heti loppumaan, Kirillov ymmärsi. Päätös hakea turvapaikkaa kypsyi kuitenkin aikansa. Vasta käveltyään poliisiasemalle kolmannen kerran hän uskalsi kertoa viranomaisille asiansa.
Vaikka Migri ei pidä liikekannallepanoa perusteena turvapaikkaan, pystyi Kirillov osoittamaan olevansa uhattuna myös poliittisen ja journalistisen toimintansa vuoksi. ”Yllätyin, miten mukavia ihmisiä työskentelee Suomen poliisissa”, hän naurahtaa nyt. ”Venäjällä kaikki pelkäävät poliisia.”
Humanitaarinen viisumi auttaisi Venäjän toisinajattelijoita
Päätöstä turvapaikkahakemukseensa Kirillov joutui odottamaan kokonaisen vuoden.
Tuo vuosi oli vaikea. Koko elämä oli jäissä, hän kertoo. ”Uudessa maassa ilman kielitaitoa, ystäviä, läheisiä, perhettä”, hän kuvailee psykologista stressiä.
”Voit vain odottaa. Ja milloin tahansa sinua voidaan käskeä palaamaan takaisin Venäjälle.”
Pitkän odotuksen jälkeen postista kilahtanut oleskelulupakaan ei poistanut epävarmuutta tulevaisuudesta.
Kirillov ei voinut jatkaa Venäjällä harjoittamaansa toimintaa Suomessa ilman kielitaitoa. Jotain oli kuitenkin tehtävä, joten hän alkoi organisoida toimintaa Suomessa asuville venäläisille oppositioaktivisteille.
Yhdessä he koettivat keksiä jotain järkevää tekemistä kuten talkootoimintaa, Kirillov kertoo.
Tänä vuonna toiminta johti yhdistyksen perustamiseen.
Sen tavoitteena on taistella Venäjän nykyhallintoa vastaan sekä edistää vuoropuhelua suomalaisten ja Suomen venäjänkielisen yhteisön välillä. Yhdistyksen nimi FoReDi on lyhenne sanoista Initiative for Resistance and Dialogue. Kirillov on yksi sen viidestä perustajajäsenestä.
Konkreettisesti FoReDi auttaa venäläisiä esimerkiksi saamaan psykologista apua ja organisoi erilaisia tapahtumia, Kirillov kertoo.
Yksi niistä oli helmikuussa keskustakirjasto Oodin eteen tuotu näyttely Venäjän vastarinnan kasvot.
Kirillovin mukaan yksi yhdistyksen tärkeimmistä tavoitteista on koota yhteen samat arvot jakavia Suomen venäjänkielisiä ja näyttää, etteivät he ole yksin.
Toisaalta taas yhdistyksen voi olla helpompi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin kuin yksilöiden. ”Uskon, että jos näytämme eurooppalaisille poliitikoille, että on monia tätä vastustavia venäläisiä, niin asiat voivat muuttua. Ehkä jopa humanitaaristen viisumien myöntäminen voisi jossain vaiheessa onnistua”, hän toivoo.
Humanitaarisen viisumin tarjoaminen olisi Kirillovista nyt tärkeintä, mitä Suomi voisi tehdä auttaakseen venäläisiä toisinajattelijoita, toimittajia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.
Tällä hetkellä Venäjältä on käytännössä mahdotonta päästä Suomeen hakemaan turvapaikkaa, koska Suomi on sulkenut rajansa, Kirillov sanoo.
Yhtä lailla tärkeänä hän pitää sitä, että päätös maassaolosta ratkaistaisiin nopeasti niiden osalta, jotka ovat jo Suomessa. Hän itse tietää, kuinka uuvuttavaa epätietoisuus on.
Venäjän tapahtumiin voidaan vaikuttaa Suomestakin käsin
Venäläisopposition keskuudessa on tullut tavaksi vitsailla, että ”ulkomaiseksi agentiksi” julistaminen on kunnianosoitus hyvin tehdystä työstä.
Hiljattain myös Nikita Kirillov pääsi tähän seuraan, jonka leimaa hän kantaa yllään varsin kirjaimellisesti: hänen mustassa t-paidassaan lukee rintamuksessa valkoisilla kirjaimilla inoagent.
Siitä huolimatta hän jatkaa yhä korruptiotutkintaansa ja siitä kirjoittamista VKontakte-sivullaan. Sivun näkyminen on tosin estetty Venäjällä.
Hän myös jatkaa yhä asuinalueensa asioihin vaikuttamista Venäjällä, vaikkei enää ole aluevaltuutettu.
Maaliskuussa Kirillovin valtuutetun status kumottiin sen jälkeen, kun hän oli esiintynyt Ylen uutisessa kehottaen venäläisiä äänestämään presidentinvaaleissa Vladimir Putinia vastaan.
Sota on vain lisännyt Venäjän monilukuisia ongelmia, Kirillov sanoo. Hän uskoo, että Venäjän tapahtumiin voidaan kuitenkin vaikuttaa auttamalla niitä ihmisiä, jotka ovat jääneet Venäjälle.
”Voin kirjoittaa ja kertoa totuuden, tukea ihmisiä, auttaa pelastamaan kodittomia eläimiä”, hän sanoo.
”En lopeta Venäjälle jääneiden venäläisten auttamista. Enkä tule unohtamaan kotimaatani.” Kirillov ei silti usko, että Venäjän tilanne muuttuu lähivuosina ainakaan parempaan suuntaan.
Eikä muutos ala, ennen kuin Putinista on päästy. Nyt oma elämä on kuitenkin rakennettava Suomeen. Annettava jotain takaisin siitä, mitä Suomi on antanut, hän sanoo.
Teksti: Elina Saarilahti Kuvat: Elina Saarilahti ja Valery Klepkin