Telakkayhtiö perustettiin vuonna 2011 korealaisen STX:n ajaessa alas Suomen toimintojaan. Vuonna 2014 omistus siirtyi venäläläisen United Shipbuilding Corporationille ja sen jälkeen telakka on ollut kokonaan venäläisten omistama yritys. Helsingin telakan liikevaihto on pyörinyt 200 miljoonan euron tienoilla.

Shipyardsin
toimitusjohtaja Esko
Mustamäki
”USC on iso valtion omistama telakkayhtiö, jolla on Venäjällä omat suunnittelutoimistot, 40 tytäryhtiötä ja 80 000 työntekijää. Olemme ainoa USC:n ulkomailla toimiva yksikkö”, Arctech Helsinki Shipyardsin toimitusjohtaja Esko Mustamäki sanoo.
Mustamäen mukaan laivanrakennusyrityksen toimintaympäristö on kokenut kovia varsinkin Krimin valtauksesta johtuneiden läntisten talouspakotteiden takia.
”Yhdysvaltain pakotteista on koitunut haittaa, sillä Suomessakin toimivat pankit saattavat tarkistaa vähäisetkin valuutansiirrot. EU:n pakotteet eivät sen sijaan vaikuta bisneksiimme, koska ne on suunnattu muualle”, Mustamäki kertoo.
Tonnistoa Arktikalle
Koko venäläisen omistuksen ajan telakka on keskittynyt jäävahvistettuun tonnistoon, jota rakennetaan Venäjän Arktikan tarpeita varten. Työn alla on ollut niin jäänmurtajia, tutkimusaluksia, offshore -huoltolaivoja kuin nyt viimeksi jäätä murtavia tankkereita.
”Hallissamme on tällä hetkellä yksi 229 metriä pitkä jäätä murtava tankkilaiva, joka on menossa Jamalin niemimaan liikenteeseen. Varustelulaiturissa on yksi tutkimusalus ja toinen offshore-alus on merikoeajolla. Työllisyys on hyvä, mutta tilauksia tarvitsemme aina lisää”, toimitusjohtaja kertoo.
Venäjän suurin varustamo Sovcomflot, tai SCF niin kuin länsimaissa sanotaan, on Arctech Helsingin ylivoimaisesti tärkein asiakas. SCF:n tilaamat alukset merkitään yleensä yhtiön kyproslaisten tytäryhtiöiden nimiin ja ne purjehtivat Kyproksen lipun alla.
Venäjän valtio on viime aikoina pohtinut Sovcomflotin osittaista yksityistämistä ja viemistä pörssiin, mutta huhuista huolimatta parasta aikaa listaukseen ei ole vielä löytynyt.
Helsinki Arctech on merkittävä vaikuttaja suomalaisille alihankkijoille ja tavarantoimittajille.
Offshore-kenttien huoltoaluksien toimitukset Arctech Helsinki aloitti rakentamalla Sovcomflotille vuonna 2012 kaksi Sahalinin edustalle mennyttä laivaa.
”Olemme tehneet myös kaksi jäänmurtajaa liikenneministeriölle eli Venäjän valtiolle”, Mustamäki sanoo.
Venäjän tiedotusvälineissä on viime aikoina puhuttu jäänmurtajien aseistamisesta. Mustamäki ei tiedä tästä sen enempää, mutta sanoo Venäjän pohjoisella laivastolla olevan ohjelma mustajien tilaamiseksi sikäläisiltä telakoilta.
Lohkoja Baltiasta
Kuten sanottu, suuri omistaja takaa esimerkiksi suunnittelutöiden onnistumisen tilaajien vaatimusten mukaisesti. Mustamäki sanookin, että venäläisten tekniset erittelyt ovat erittäin korkella tasolla ihan millä mittarilla tahansa verrattuna.
United Shipbuildingin lähin Arctechia sijaitseva tytär on Viipurissa, mutta viime aikoina kummatkin telakat ovat keskittyneet omiin tilauksiinsa. Sen sijaan Arctech Helsinki on löytänyt oivallisen kumppanin Latviasta.
”Kyseessä on tanskalaisen Odensen telakan entinen tytär, joka nyt on siirtynyt latvialaisiin käsiin. Klaipeda on erittäin hyvä telakka ja tilaamme heiltä muun muassa runkolohkoja.”
Helsinki Arctech on merkittävä vaikuttaja suomalaisille alihankkijoille ja tavarantoimittajille. Yritys ostaa aluksiinsa muun muassa ABB:n valmistamia Azipod -ruoripotkurilaitteita ja kosolti muuta laivanrakennuksen teknologiaa.
Edelleen telakkayhtiö on Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan Aker Arctech -jäälaborataorion merkittävä asiakas. Maailmanluokkaa olevassa jäälaboratoriossa tutkitaan muun muassa rungon muotoja, materiaaleja ja propulsiolaitteita, jotka vaikuttava jäissä kulkuun. Tosin venäläisillä on omiakin vastaavia laboratorioita.
Paluu risteilybisneksiin
Arctechin edeltäjät Hietalahdessa, Wärtsilä Meriteollisuus, Masa-Yards, Kvaerner ja Aker tunnetaan jäänmurtajien lisäksi risteilyalusten rakentajina. Kesän alussa Helsinki Arctech Shipyard ilmoitti jatkavansa tätä perinnettä, kun telakka teki aiesopimuksen japanilaisen Peace Boat -varustamon kanssa.
”Kyseessä on erittäin energiataloudellinen ja ympäristön hyvin huomioon ottava laiva, ja teemme kovasti töitä tilauksen saamiseksi”, sanoo Mustamäki ja lisää, että varustamon alustavasta yhteydenotosta kestää hyvinkin vuoden päivät itse tilauspapereiden allekirjoittamiseen.
Esko Mustamäki osaa varmasti hyvin asettua tilaajan kenkiin, sillä hän on pitkään työskennellyt Finnlinesin laivanisännistöyhtiö FG-Shippingin toimitusjohtajana.
Mustamäki kuten muutkin maailman telakanjohtajat näkevät risteilyliikenteen kasvavan kovaa tahtia. Hän ei pidä ongelmana löytää suomalaisia alihankkijoita risteilyaluksen rakentamisessa.
”Turun suunnalla alihankkijoilla on paljon töitä, mutta uskon että Suomesta löytyy runsaasti alan osaamista. Alihankinnat eivät jää pullonkaulaksi”, hän arvelee.
”Risteilyaluksia tilataan jatkuvasti lisää, ja meidän edellinen sellainen valmistui vuonna 2004. Nykyään tehdään kesäisin myös arktisia risteilyjä joko tavanomaisilla risteilyaluksilla tai vanhoilla jäänmurtajilla.”
Mustamäki on aiemminkin sanonut, että jäänmurtajia ja risteilyaluksia yhdistää se, että molemmilla laivoilla on isot koneet. Ero on siinä, että viime mainituilla aluksilla koneiden ympärille on rakennettu hotelli.
Laivanrakennusta on aina pidetty erittäin syklisenä toimialana, ja kieltämättä alan suhdanteet ovatkin vaihdelleet rajusti. Välillä telakkateollisuutta on pidetty Suomessa ja muualla iltaruskon alana, mutta nykyään tilanne näyttää valoisammalta.
”Aina olemme tienneet, että laivoissa on runsaasti uutta teknologiaa”, Esko Mustamäki sanoo.
Hietalahdessa on rakennettu laivoja jo tsaarinajalla
ARCTECH Helsinki Shipyard Oy on venäläisen United Shipbuilding Corporationin (USC) omistama yritys. Yritys on perustettu joulukuussa 2010 ja Arctech aloitti toimintansa aprillipäivänä 2011.
Arctech työllistää noin 1 400 henkeä Helsingin telakalla. Näistä runsaat 600 työntekijää on Arctechin palveluksessa ja loput ovat alihankkijoiden työntekijöitä.
Telakan perusti Adolf Törngren vuonna 1865 nimellä Helsingfors Skeppsdocka. Yrityksen konkurssipesän jatkajaksi perustettiin Hietalahden Sulkutelakka- ja Konepaja. Vuonna 1904 yritys sai huomattavan tilauksen Venäjän meriministeriöltä höyrykoneilla varustetuista torpedohävittäjistä.
Vuonna 1926 Kone- ja Siltarakennus osti yrityksen koko osakekannan 8,6 miljoonalla markalla. Kaksi vuotta myöhemmin turkulainen Crichton-Vulcan siirtyi samaan omistukseen.
Vuonna 1938 telakka sai jälleen uuden omistajan, kun Wärtsilä otti haltuunsa Kone- ja Siltarakennuksen. Näin Hietalahden telakasta tuli osa Suomen oloissa ennenkuulumattoman suurta telakka- ja konepajakonsernia.
Toisen maailmansodan jälkeen telakka toimitti laivoja sotakorvauksina Neuvostoliittoon ja seuranneina vuosikymmeninä käytiin laajaa kahdenvälistä idänkauppaa.
Laivanrakennuksen veteraanien mukaan jopa kaksi kolmasosa maailman jäänmurtajista on rakennettu Suomessa ja Hietalahden telakalla on eri omistajien aikana ollut näissä bisneksissä merkittävä osa.
Lähteet:
Arctech Helsinki Shipyard
Wikipedia