Ympäristöaktivistit ovat järjestäneet jäteinfotapahtuman Pietarin pohjoisosassa sijaitsevaan Pietari 300 vuotta -puistoon. Kauniin kesäsään myötä puistossa on runsaasti vapaapäivän viettäjiä, ja infopisteellä on tungosta.
Jätteiden lajittelu ja kierrätys on nouseva trendi etenkin venäläisissä miljoonakaupungeissa.
Toistaiseksi lajittelu ei ole kuitenkaan suuren yleisön huvia, vaan asialla ovat nuoret ja useimmiten hyvin koulutetut henkilöt. Aktiivilajittelijoista valtaosa on naisia. Kiinnostuneita ohikulkijoita opastavat infopisteellä pietarilaiset Kristina Taiberi, Oksana Tsoi, Jekaterina Abramova ja Olga Ljašenko.
Naiset kertovat erilaisista tavoista lajitella ja kierrättää jätteitä. Esillä on myös jätteistä valmistettuja uusiotuotteita. Orgaanisille jätteille naiset suosittelevat kotikompostoria, jossa madot muuttavat orgaanisen jätteen mullaksi.
Olga Ljašenko on koulutukseltaan juristi ja kertoo lajitelleensa kotitalousjätteitään vuoden verran. Ljašenko on aktiivijäsen myös valtakunnallisessa ”Razdelnyi Sbor” -kampanjassa (РазДельный Сбор), jonka puitteissa venäläiskaupungeissa järjestetään kerran kuukaudessa suuri jätteiden keräys- ja lajittelutapahtuma.
Razdelnyi Sbor on puolivirallinen järjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin ja yritysten sponsorirahalla, mutta saa myös julkista rahoitusta.
Suuren yleisön asenne muuttumassa
Olga Ljašenko kertoo, että Razdelnyi Sbor perustettiin vuonna 2011 Pietarissa, mutta vähitellen toiminta on laajentunut ympäri Venäjää. Toiminnassa on mukana tuhansia vapaaehtoisia.
Organisaation nettisivuilta rsbor.ru kuka tahansa voi myös tarkastaa, missä sijaitsee lähin jätteiden keräyspiste. Esimerkiksi Pietarissa keräyspisteitä on nykyään kaikissa kaupunginosissa, ja paikalliset yritykset, kuten kauppaketjut, ovat ryhtyneet tukemaan lajittelutoimintaa.
Tällä tavoin ketjut haluavat korostaa imagoaan ympäristöystävällisinä toimijoina.
Razdelnyi Sborin ohella Venäjällä on myös useita muita jätteidenkäsittelyyn erikoistuneita vapaaehtoistahoja, ja myös Greenpeacen ja Bellonan kaltaiset ympäristöjärjestöt , ovat tavalla tai toisella mukana toiminnassa.
Toistaiseksi jätteiden kuljettaminen erityisiin keräyspisteisiin vaatii Pietarissakin kansalaisilta melkoista aktiivisuutta, koska lajittelusäiliöt sijaitsevat usein kaukana asunnosta.
– Ihmiset myös kokevat kierrätyksen vaikeaksi, eivätkä tiedä kuinka toimia, Ljašenko sanoo.
Esimerkiksi Pietarissa talokohtaista jätelajittelua on kokeiltu jo 2000-luvun alusta esimerkiksi Greenpeacen toimesta. Toistaiseksi kuitenkin laihoin tuloksin.
Ihmiset eivät ole noudattaneet lajitteluohjeita, ja monien tarkkailijoiden mukaan jätteidenkuljetuksesta vastaavat yritykset ovat laiminlyöneet lopullisen lajittelun ja kipanneet jätteet säästösyistä yhteen kasaan kaatopaikalle.
Paljon on puhuttu vuosien mittaan myös ”jätemafiasta”, eli että Venäjän kaatopaikat ja jätteenkuljetusfirmat olisivat järjestäytyneen rikollisuuden hallussa.
Käytännössä pietarilaispihojen jätesäiliöt ovat nykyään yhtä kurjassa kunnossa kuin parikymmentä vuotta sitten.
Asuntokohtaista lajittelua on myös hillinnyt se, että asunnot ovat pieniä eikä keittiöissä ole tilaa erillisille säilytyslaatikoille.
– Suuren yleisön asenteet ovat kuitenkin pikku hiljaa muuttumassa, ja myös valtiovalta on herännyt toimimaan asiassa. Esimerkiksi Moskovan kaupunki on ohjeistanut talokohtaisten lajitteluastioiden käyttöönotosta ensi vuoden alusta alkaen, Olga Ljašenko kertoo.
Roskareformi 40 vuotta myöhässä
Yleiseen tietoisuuteen Venäjän valtavat jäteongelmat nousivat pari vuotta sitten, kun Pietarin ja Moskovan ympäristössä sijaitsevat täpötäydet kaatopaikat alkoivat löyhkätä kesäkuumalla, ja pistävä haju tunkeutui asuntoihin.
Nykyinen jätteiden lajittelu- ja kierrätysbuumi onkin epäilemättä saanut vauhtia yllämainituista tapahtumista.
Jätteiden lajittelu on kuitenkin vain yksi – toki tärkeä– osa Venäjän jäteongelman ratkaisua.
Venäjän hallituksen kannalta asia on kiusallinen.
Jopa presidentti Vladimir Putinin kannatuksen on sanottu notkahtaneen juuri jätepulmien takia. Valtiovallan onkin pakko reagoida, ja viime keväänä Putin antoi ukaasin, jonka nojalla maahan perustetaan valtiollinen jätehuoltoyhtiö.
”Venäjän ekologinen operaattori” -niminen yritys sijoittuu hallinnollisesti Luonnonvarainministeriön alaisuuteen.
Perustettavan yhtiön valtakunnallista profiilia korostaa, että sen hallituksessa istuvat valtionvarainministeri Anton Siluanov ja teollisuusministeri Denis Manturov.
Roskaoperaattoriksi Venäjän mediassa tituleeratun yhtiön tehtävänä on ratkaista viime vuosina yhä akuutimmaksi paisunut jätevuoriongelma. Venäjä tuottaa 70 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa, ja kyseisestä määrästä vain alle kymmenen prosenttia viedään uudelleenkäsiteltäväksi.
Jätteiden määrä lisääntyy kolmella prosentilla vuodessa ja pelkästään uutta muovijätettä päätyy kaatopaikoille vuodessa lähes viisi miljoonaa tonnia. Muovijätteen määrä kasvaa erityisen nopeasti, koska muoviset kertakäyttöpakkaukset ovat nykyään arkipäivää myös Venäjällä.
Jätekysymyksen haasteellisuudesta kertoo se, että presidentti Putinin ympäristöasioiden erityisedustaja Sergei Ivanov on arvioinut, että Venäjä on 40 vuotta myöhässä ”roskareformin” toteuttamisessa.
Teknologiavientiä myös Suomesta?
Venäjän hallitus on käynnistänyt vuosina 2019–2024 toteutettavan kunnianhimoisen Ekologia-ympäristöohjelman, jonka kokonaisbudjetti on neljä triljoonaa ruplaa (56 miljardia euroa).
Kyseisestä summasta 300 miljardia ruplaa (4,2 miljardia euroa) on suunnattu kotitalous- ja teollisuusjätteiden käsittelyyn. Ohjelman myötä käsiteltävien jätteiden osuus on tarkoitus nostaa 36 miljoonaan tonniin vuoteen 2024 mennessä.
Sergei Ivanovin mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 200 uuden jätteenkäsittelylaitoksen perustamista eri puolille maata.
Viiden vuoden aikataululla tavoite ei kuulosta realistiselta.
Jätereformi on tarkoitus toteuttaa julkisen rahoituksen ohella yksityisellä rahoituksella.
Kysymykseen voisi tulla jonkinlainen Public Private Partnership -malli.
Jäteohjelman toteuttamisen esteenä on myös puutteellinen teknologinen tietämys. Tämän ongelman poistamiseksi Venäjä joutuu ostamaan komponentteja tai kokonaisia tuotantoteknologioita ulkomailta.
Suomalaiset Venäjän-kaupan asiantuntijat näkevät tässä kuviossa hyviä vientimahdollisuuksia alan suomalaisyhtiöille.
Suomesta löytyy nimittäin jätteenkäsittelyalan huippuosaamista. Eksperttien mukaan Suomessa on kymmeniä yrityksiä, joiden tuotelistoilla on venäläisten tarvitsemaa teknologiaa.
Ongelmajätteet ovat kemiallinen koktaili
Venäjällä toimivien kaatopaikkojen määrästä ei tunnuta olevan selvillä ministeritasollakaan.
Virallisten kaatopaikkojen ja jäteasemien ohella maassa on lukematon määrä ”pimeitä” kaatopaikkoja, ja perinteisen hälläväliä-asenteen takia luontoa on roskattu surutta.
Nyt hallitus on kuitenkin määrännyt parisataa luvatonta kaatopaikkaa suljettavaksi pikavauhtia.
Tavanomaisen kotitalous- ja teollisuusjätteen ohella Venäjän pitäisi ratkaista myös ongelmajätteiden kohtalo.
Surullisen kuuluisa Krasnyi Bor -kaatopaikka Pietarin kaakkoispuolella oli toiminnassa vuosina 1969–2015.
Edelleenkin mediassa on ristiriitaista tietoa siitä, toimitetaanko alueelle edelleen ongelmajätteitä.
Ekologi ja kemisti Olga Jerjomina työskenteli Krasnyi Borissa useita vuosia.
Hänen mukaansa kaatopaikalle kuljetettiin sen toiminnan aikana kaksi miljoonaa tonnia erittäin myrkyllistä teollisuusjätettä.
– Kukaan ei tiedä minkälainen kemiallinen koktaili alueella muhii, sanoo Jerjomina Argumentyi i fakty -lehden haastattelussa.