Venäjän BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna vain 1−1,5 prosenttia.
Vaikka lähivuosien ennusteet ovat hieman kohentuneet viime aikoina, niin oletettu kasvutahti on periaatteessa kehityskelpoisena pidetylle Venäjän taloudelle melko laimea 2 prosenttia vuodessa.
Ennustettu kasvuvauhti on myös hitaampi kuin 29 muulle Euroopan ja Keski-Aasian entiselle sosialistiselle maalle ennustettu kasvu. Tämä pätee myös talouden kasvutahtiin asukasta kohden, eli heikot Venäjä-ennusteet eivät niinkään selity väestön vähenemisellä.
On toki perusseikkoja, joiden vuoksi lähes kaikki 29 muuta maata kasvavat Venäjää nopeammin.
Suurin osa niistä on yhdentynyt lähemmäksi kehittynyttä Eurooppaa kuin Venäjä, joukossa 11 EU:n jäsentä, joista melkein kaikki menevät menoaan Venäjän elintason edellä. Toinen ryhmä on vähitellen kehittyviä ja avautuvia maita niin matalalla elintasolla, että vauraampien maiden kiinniotto on hyvinkin luonnollista.
Mutta muutakin kasvuerojen takana tietysti on, eivätkä isot reseptit talouskasvun parantamiseksi ole muuttuneet: Kun työvoima ei lisäänny, pitäisi työn tuottavuuden nousta. Venäjällä olisi tässä paljon parantamisen varaa, sillä tuotos tehtyä työtuntia kohden on koko talouden osalta 60−80 prosenttia EU:n uusimpien jäsenmaiden tasoista. Investointien lisääntyminen olisi siis paikallaan. Venäjällä kokonaisinvestointien suhde BKT:hen on edellä mainittuun 29 maahan verrattaessa suunnilleen keskitasoa.
Investointien riittämättömyys talouskasvun kannalta näkyy kuitenkin investointirakenteessa, jossa sotilassektorin sekä suurelta osin valtionyritysten hallitseman energian tuotannon ja kuljetusten osuus on huomattavasti suurempi kuin kilpailijamaissa.
Kansallisia hankkeita ja toimenpideohjelmia
Valtiontalouden vakauteen ja matalaan inflaation yltänyt talouspolitiikka Venäjällä tukee talouden toimintaa, mutta yksityisen yritystoiminnan kannustaminen on ollut vähäistä.
Maan kehittämisessä päällimmäiseksi näkökulmaksi ovat nousseet presidentti Vladimir Putinin antamat tavoitteet. Edellinen 6-vuotiskierros alkoi virkaanastujaispäivän 7.5.2012 ukaaseista, mutta niiden sisältämät tavoitteet nostaa roimasti talouden investointiastetta ja työn tuottavuutta eivät toteutuneet lähimainkaan.
Nykyinen kierros käynnistyi virkaanastujaispäivänä 7.5.2018 ukaasista, jossa yhtenä tavoitteena on kohottaa talouden kasvutahti maailmantalouden keskimääräistä kasvua nopeammaksi vuoteen 2024 mennessä.
Ukaasi määrää talouskasvun parantamiseksi 13 kansallista hanketta, jotka kattavat useita eri aloja, kuten liikenneinfraa, väestöpolitiikkaa, terveydenhoitoa, koulutusta, ympäristöä, digitalisaatiota, pk-yrityksiä sekä kohdennettua tuottavuuden parantamista.
Virkakoneistot valtion huipulta aluetasolle on ohjeistettu toteuttamaan presidentin hankkeita. Tämä tarkoittaa jonkin verran lisää rahoitusta ainakin valtion budjetista, mikä on suoraan nostamassa talouden kasvutahtia hieman lähivuosina.
Hankalampi kysymys on se, missä määrin hankkeet lisäävät pidemmän päälle talouden kasvuperustaa. Konkreettinen arvio on tullut vastikään Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF), jonka mukaan hankkeet voivat oikein kohdennettuina ja hyvin toteutettuina lisätä talouden potentiaalista kasvua hieman eli tähän asti arvioidusta 1,5 prosentista 1,6−2 prosenttiin.
Tähän suuntaan voi viedä myös käynnissä oleva julkisen talouden menojen kohdentaminen aiempaa kehitysystävällisemmin terveydenhoitoon ja koulutukseen.
Talouden järjestelmä uudistuksia hankkeet eivät lupaile.
Hallituksen julkaistut toimintalinjaukset vuoteen 2024 seurailevat kansallisten hankkeiden listaa ja tähtäävät myös yritysten liiketoimintaympäristön parantamiseen, jota konkretisoi talousministeriön asianomainen suunnitelma. Kohtalaisen lupaavilta osioilta vaikuttavat tullin toiminnan parantaminen sekä yrityksiin kohdistuvan viranomaisvalvonnan uudistaminen, johon sisältyy myös hallituksen piirissä säännösgiljotiiiniksi nimetty tavoite poistaa kaikki vanhentuneet säännökset.
Nämä ovat yrityskyselyissä ja maavertailuissa esiin nousevia keskeisiä ongelma-alueita ja näissä osioissa on järjestelmäuudistusten aromia. Toivotaan reippaita tekoja.
Toimintaohjelmissa ei kuitenkaan esitetä parannusehdotuksia kyselyissä esitetylle kritiikille viranomaisia kohtaan. Valtion eri tahojen sekaantuminen yritystoimintaan jatkuu.
Konkreettisemmin näitä pulmia on käsitellyt vuosien 2000−2011 finanssiministeri ja nykyinen Valtiontalouden tarkastusviraston johtaja Aleksei Kudrin. Hän viittasi Kremlin turvallisuuspalvelun (FSO) viime keväänä tekemään kyselyyn, jonka mukaan 70 prosenttia pienyrityksistä kokee liiketoiminnan turvattomaksi.
Vastaajista 55 prosenttia ei luota tuomioistuimiin, 67 prosenttia ei luota turvallisuusviranomaisiin ja 70 prosenttia pitää turvallisuusviranomaisten korruption vastaista toimintaa tehottomana. FSO:n laajemmassa pienyrityskyselyssä 67 prosenttia vastaajista piti yritysten oikeuksien suojaa riittämättömänä.
Teksti:
Vesa Korhonen
Ekonomisti, Suomen Pankin Siirtymätalouksien Tutkimuslaitos BOFIT