Venäjän Aika 3/2020

Venäjän talous on alkanut elpyä kevään syvästä pudotuksesta

Koronapandemia ja öljymarkkinoiden myllerrys ovat iskeneet voimakkaasti Venäjän talouteen. Talouden syvin pudotus näyttää kuitenkin olevan ohitettu ja tuoreimmat taloustiedot viittaavat reippaaseen elpymiseen kesän aikana. Talouskehitys voi kuitenkin vielä heikentyä, jos globaali ja Venäjän koronatilanne synkentyy selvästi uudelleen.

Kevään notkahduksen jälkeen on Venäjän automyynti palautumassa entiselle tasolleen. Hyundai-myymälä Pietarissa.

Ennakkotietojen mukaan Venäjän BKT supistui huhti-kesäkuussa 8,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Pudotus on suurin sitten vuoden 2009 kansainvälisen finanssikriisin. Venäjällä asetettiin maaliskuun lopussa koronapandemian hillitsemiseksi tiukkoja rajoituksia, jotka jatkuivat osin kesäkuulle saakka.

Kotimainen kulutus ja tuotanto supistuivat tuntuvasti, kun suuri osa palveluista, kaupoista ja tehtaista oli suljettu ja liikkuminen oli hyvin rajoitettua. Rajoitukset iskivät etenkin palvelusektorilla toimiviin pieniin yrityksiin.

Kulutusta on hillinnyt myös tulojen voimakas pudotus ja työttömyyden kasvu. Huhti- kesäkuussa venäläisten ostovoima kutistui peräti 8 prosenttia vuotta aiemmasta eli enemmän kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla.

Vaikka Venäjän työmarkkinoilla kriiseihin sopeudutaan tyypillisesti palkkoja alentamalla ja työtunteja vähentämällä, ei irtisanomisiltakaan ole vältytty. Huhti-kesäkuussa työttömäksi jäi yli miljoona venäläistä ja työttömyysaste pomppasi 6,2 prosenttiin.

Venäjän valtio ja keskuspankki ovat pyrkineet lievittämään talouden ahdinkoa. Keskuspankki on laskenut ohjauskoron historiallisen alas, lisännyt rahan tarjontaa ja höllentänyt väliaikaisesti pankkeihin kohdistuvaa sääntelyä.

Venäjän valtio oli lisäämässä budjettimenoja tälle vuodelle reippaasti jo ennen talouden ajautumista kriisiin ja nyt tukitoimiin ollaan suuntaamassa vielä jonkin verran lisävaroja. Tukitoimia on kohdistettu erityisesti lapsiperheille ja työttömille korottamalla tiettyjä sosiaalietuuksia väliaikaisesti sekä maksamalla ylimääräisiä avustuksia.

Yrityksiä on pyritty tukemaan muun muassa verojen ja muiden pakollisten maksujen lykkäyksillä sekä erilaisilla luotto-ohjelmilla.

Venäjän valtiontalouden odotetaankin kääntyvän tänä vuonna selvästi alijäämäiseksi (4–5 % BKT:stä), kun budjettitulot ovat vähentyneet tuntuvasti öljyn hinnan romahdettua.

Venäjän valtiontalous on kuitenkin vahvassa kunnossa, sillä valtiolla on hyvin vähän velkaa ja aiempien vuosien öljytuloja on säästetty pahan päivän varalle tarkoitettuun rahastoon.

Elokuun alussa rahastossa oli noin 120 miljardin dollarin arvosta käyttövalmiita varoja. Osa venäläisistä talousasiantuntijoista on vaatinut mittavampaa elvytystä, kun rahaston muhkeita varoja on ainakin toistaiseksi käytetty melko maltillisesti talouden tukemiseen.

Alustavien suunnitelmien mukaan kukkaronnyörejä aletaan kuitenkin pikemmin kiristää ensi vuonna, jotta valtiontalous saadaan vähitellen jälleen tasapainoon. Myös presidentti Putinin nykyisen kauden lippulaivahankkeiden eli Kansallisten projektien toteutusaikataulua on päätetty pitkittää.

Perustuslakiuudistusten voimaantulon myötä presidentillä on nyt kuitenkin mahdollisuus
luotsata niitä vielä seuraavallakin kaudellaan.

Viimeisimmät taloustiedot viittaavat siihen, että talouden pohjakosketus saavutettiin keväällä ja viime kuukausina elpyminen on ollut ripeää. Koronarajoitusten purkamisen myötä etenkin kauppa on kääntynyt reippaaseen kasvuun kevään syvän pudotuksen jälkeen.

Uusien autojen myynti nousi heinäkuussa jo kriisiä edeltäneelle tasolleen. Jalostusteollisuus on myös elpynyt, vaikka kehitys on vaihdellut hyvin paljon toimialoittain.

Elintarvike-, paperi- ja lääketeollisuus ovat pysyneet tänä vuonna kasvussa talouskriisistä huolimatta, kun taas etenkin autoteollisuuden tuotanto on vähentynyt voimakkaasti.

Sitä vastoin öljy- ja kaasuteollisuudessa jyrkkä alamäki on jatkunut kesälläkin. Öljyn tuotanto on supistunut voimakkaasti, koska Venäjä on mukana useiden öljyntuottajamaiden (ns. OPEC+) tuotannonrajoitussopimuksessa, jonka tavoitteena on tukea öljyn hintaa.

Globaalin öljyn tuotannon vähennyttyä ja kysyntänäkymien kohennuttua öljyn hinta onkin noussut selvästi kevään pohjalukemistaan, vaikka on yhä suhteellisen matala.

Markkinoilla ennakoidaan öljyn hinnan pysyvän tänä ja ensi vuonna 45–50 dollarin kieppeillä tynnyriltä eli suunnilleen samalla tasolla kuin Venäjän budjettisuunnitelmien
pohjana käytetty hintaoletus.

Venäjän talouden elpymisen odotetaan jatkuvan loppuvuonna, mutta elpymisvauhti hidastunee suurimman patoutuneen kysynnän purkauduttua. Kevään voimakas pudotus
vetää kuitenkin koko vuoden BKT:n pakkaselle.

Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n odotetaan supistuvan tänä vuonna 4–6 prosenttia ja kasvavan ensi vuonna 3–4 prosenttia. Niin Venäjän kuin koko maailmankin talousnäkymiin liittyy kuitenkin edelleen huomattavasti epävarmuutta ja kehitys voi osoittautua odotettua heikommaksi, jos koronatilanteen kehitys synkkenee selvästi uudelleen.

Heli Simola, vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki/Bofit

Kuvateksti. Valokuvaaja: Svetlana Aleksejeva

Jaa artikkeli