Koko maailmantalouden tuotanto supistui viime vuonna 3,2 %. Tämän vuoden aikana Venäjän talouden elpymistä ovat tukeneet yhtäältä viranomaisten linja, jossa talouden osia ei suljeta koronan takia, ja toisaalta selvästi noussut öljyn hinta.
Venäjän tilastoviranomaisen Rosstatin julkaiseman pikaennakon mukaan bruttokansantuote kasvoi tämän vuoden toisella neljänneksellä 10,3 % vuoden takaa. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä Venäjä koki monen muun maan kanssa koronapandemiaan liittyvän talouskriisin syvimmän alhon. Näyttää myös siltä, että Venäjän bruttokansantuote on jo saavuttanut vuoden 2019 lopun tason.
Tässä mielessä koronakriisin pahimmat taloudelliset vaikutukset ovat jo ohi. Terveyskriisi kuitenkin jatkuu Venäjälläkin, ja viruksen deltavariantti leviää vauhdilla. Tautiin kuolleiden määrä jatkaa kasvuaan, suurelta osalta myös siksi, että rokotushalukkuus on edelleen ällistyttävän alhainen.
Talousennusteita nostettu ympäri maailman
Viime viikkoina ja kuukausina useat tahot ympäri maailman ovat nostaneet talouskehitystä koskevia ennusteitaan. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti tätä vuotta koskevan maailmantalouden kasvuennusteensa heinäkuussa kuuteen prosenttiin. Ennuste nousi etenkin Yhdysvaltojen nopean kasvun ansiosta, mutta myös monissa EU-maissa kasvu on kiihtynyt aiemmin arvioitua paremmin. Ensi vuonna IMF odottaa maailmantalouden kasvavan vielä lähes viisi prosenttia. Osaksi tämä heijastelee vielä toipumista pandemiasta, mutta myös monien maiden hyvin elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua.
Venäjän talouden IMF ennustaa kasvavan tänä vuonna 4,4 %. Maailmantalouden nopea kasvu on heijastunut myös raaka-aineiden hintoihin. Koska Venäjän viennin arvosta suurin osa koostuu nimenomaan erilaisista raaka-aineista, etenkin energiasta, tämä hinnannousu on näkynyt suoraan Venäjän vientitulojen voimakkaana kasvuna.
Raakaöljyn tynnyrihinta nousi yli 70 dollarin alkukesästä, kun se oli vielä loppuvuonna 2020 alle 50 dollaria. Niinpä Venäjän viennin arvo on noussut jo lähellä vuosien 2013 ja 2014 huippulukuja. Venäjän viennin vetoa avittaa myös sen tärkeimmän kauppakumppanin, Euroopan unionin, palautuminen koronakuopasta. Etenkin teollisuustuotannon voimakas kasvu EU:ssa on merkinnyt energian kysynnän kasvua.
Ensi vuonna kasvu hidastuu
Koronasta elpymisen kiivain vaihe on Venäjälläkin jo ohi, ja tulevina vuosineljänneksinä kasvu hidastuu vääjäämättä. Venäjällä myös talouspolitiikka on jo muuttunut selvästi kasvua hillitseväksi.
Etenkin rahapolitiikkaa on kiristetty selvästi tänä vuonna inflaation ja inflaatioodotusten taltuttamiseksi. Toisaalta Venäjän viennin veto säilyy kovana, koska monissa sen kauppakumppaneissa
talouspolitiikka säilyy voimakkaasti elvyttävänä myös 2022.
Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Venäjän talouden kasvavan ensi vuonna 3,1 %. Mikäli koronapandemian vaikutukset väistyvät ensi vuoden aikana myös Venäjällä, vuonna 2023 ollaan jo lähellä tilannetta, jossa talous kasvaa potentiaalinsa mukaan.
Venäjällä on edelleen potentiaalia ottaa kiinni rikkaampia maita, mutta koko talouden tasolla mm. työikäisen väestön väheneminen jarruttaa kasvua selvästi myös tulevina vuosina.
Useissa tutkimuksissa Venäjän talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaali asettuu yhden ja kahden prosentin vuosikasvun väliin. Kasvupotentiaalia voisi toki nostaa esimerkiksi uudistuksilla, jotka lisäisivät mm. kilpailua ja liiketoimintaympäristön ennustettavuutta.
TEKSTI IIKKA KORHONEN, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, SUOMEN PANKKI
KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA