Venäjän Aika vieraili Vaalimaalla elokuun lopun helteisenä lauantaina. Kävimme raja-asemalla, jättimäisessä Rajamarket-ostoskeskuksessa ja muotibrändeihin erikois-
tuneessa Zsar Outlet Village-kauppakeskuksessa. Paluumatkalla poikkesimme vielä Disas-ketjun Haminan myymälässä.
Lisäväriä lauantaipäivään toi Rajamarketin parkkipaikalla järjestetty vanhojen autojen kokoontumisajo, johon osallistui satakunta autoa.
Edellinen käyntimme Vaalimaalla tapahtui koronaepidemian ollessa huippuvaiheessaan. Tuolloin alueella oli erittäin hiljaista, eikä venäläisturisteja näkynyt lainkaan. Nyt turistit ovat palanneet, mutta mistään suuresta ryntäyksestä ei voi puhua. Rajamarketin pihassa olevien autojen rekisterinumeroiden perusteella suurin osa asiakkaista on suomalaisia. Rajamarketissa toimii erittäin tilava yleismarket, Lidlin ja Alkon myymälät, ravintola sekä muutama muu yritys.
Lienee liikesalaisuus mikä on venäläisturistien osuus kauppakeskuksen myynnistä.
Vaikuttaa siltä, että Rajamarket ja Zsar-ostoskeskus ovat onnistu- neet houkuttelemaan vakituisiksi tai satunnaisiksi asiakkaikseen myös kantasuomalaisia, jotka saapuvat viikonloppuostoksille Kotkan, Haminan tai Lappeenrannan suunnalta.
Ostosten lomassa voi nauttia aterian tai kahvit kauppakeskusten ravintoloissa.
Rajamarketissa näytti lauantaina asioivan jonkin verran venä- läispariskuntia ja lapsiperheitä. Osa oli tullut Suomeen henkilöautolla, mutta pari bussiakin näkyi pihassa. Vaikutti siltä, että valtaosa venäläisistä tulee Suomeen nyt vain yhdeksi päiväksi, eli kyseessä on puhdas ostosmatka.
Rajamarketin kassalla oli jonoa, mutta jos näin suurikokoisessa marketissa toimii vain yksi tai kaksi kassaa, voi kysyä, onko liiketoiminta kannattavaa nykyisillä asiakasmäärillä.
Tuleva kannattavuus taas on kysymysmerkki muun muassa siksi, että Suomen hallitus päätti elokuussa rajoittaa selvästi venäläisille myönnettävien viisumien määrää.
Tuotteet maksetaan käteisellä
Venäläisen ostosturismin tulevaisuutta suosii ainakin se seikka, että viimeisen puolen vuoden aikana rupla on vahvistunut euroon nähden noin 30 prosentilla. Tilanne ei kerro Venäjän talouden vahvistumisesta, vaan siitä, että maan keskuspankki on ryhtynyt erilaisilla toimenpiteillä säätelemään ruplan arvoa. Käytännössä rupla ei siis enää ole valuutta, jonka kurssin kysynnän ja tarjonnan laki rahamarkkinoilla määrittelee.
Ruplan vahvistuminen ja voimakas hintainflaatio Venäjällä on johtanut siihen, että monien tuoteryhmien hintataso on Suomessa oleellisesti edullisempi kuin Venäjällä. Ennen koronaepidemiaa venäläiset ostivat Suomesta lähinnä elintarvikkeita, mutta nyt monien kodintuotteidenkin, astianpesuaineesta ja hammastahnasta alkaen, hinnat ovat Suomessa Venäjää alhaisempia.
Kun loppulaskusta vielä vähennetään tax free -etu, kykenee harkitseva ostaja merkittäviin säästöihin.
Toki kaupankäyntiä myös hankaloittaa se, etteivät venäläisten maksukortit (mukaan lukien Visa ja Mastercard) enää pääsääntöisesti toimi Suomessa, joten ostot joudutaan tekemään käteisellä.
Suomessa ruplien vaihto euroiksi on vaikeaa tai mahdotonta. Esimerkiksi Forexin liikkeet Suomessa eivät käy ruplakauppaa ja perusteena asialle on Ukrainan sota.
Venäläispankeissa ruplia voi tällä hetkellä vaihtaa länsivaluutaksi, mutta pankkien vaihtoprovisiot ovat erittäin korkeita.
Muotibrändien tuotteet Suomessa edullisempia
Vaalimaan raja-asemallakaan ei näyttänyt olevan lauantaina iltapäivällä erityistä tungosta. Muutama ”pitkäkilpinen” venäläisauto odotti jonossa, mutta suomalaisia bensaturisteja, eli ”tankkaajia” ei tällä kertaa näkynyt.
Asemalla seisoi myös yksi turistibussi ja Sovavton Pietari-Helsinki-vuorobussi. Allegro-junan lopetettua liikennöintinsä keväällä, ovat paikat vuorobusseissa olleet hyvin kysyttyjä.
Venäläisomisteisen Sovavton lisäksi säännöllistä reittiliikennettä Suomen ja Venäjän välillä harjoittavat ainakin latvialainen Ecolines ja virolainen Lux Express. Suuren kysynnän takia bussiyhtiöt ovat myös korottaneet reilusti taksojaan.
Esimerkiksi Lux Expressin meno-paluu-matka Helsingistä Pietariin maksaa noin 150 euroa.
Mielenkiintoista on, että Helsingistä Pietarin suuntaan on nyt helpompi ostaa lippu reittibussista kuin päinvastaiseen suuntaan. Mistähän kyseinen ilmiö kertoo?
Pietarilainen turistibussi kävi lauantaina päivämatkalla Kotkassa, mutta Margarita Tšistjakova ja Jana Antonova hyppäsivät bussista pois jo Vaalimaalla.
– Tulimme vain ostoksille, ja rajalta voimme hankkia samat tuotteet kuin Kotkastakin, naiset kertoivat.
Margarita ja Jana ovat kotoisin Valko-Venäjän Minskistä, mutta naiset ovat asuneet jo pitkään Pietarissa.
Molemmat tulivat Suomeen Valko-Venäjän passilla.
Margarita on ammatiltaan graafinen suunnittelija ja Jana kertoi työskentelevänsä Mercedes-Benzin markkinointitiimissä.
Ensiksi naiset suuntasivat Zsar-kauppakeskukseen, mutta muotiostosten lisäksi suunnitelmissa oli myös elintarvikkeiden hankinta Rajamarketin liikkeistä.
Aikaisemmin monien muotibrändien tuotteet olivat Venäjällä edullisempia kuin Suomessa, mutta nyt tilanne on muuttunut. Ruplan kurssi on vahvistunut ja samaan aikaan monet kansainväliset brändit ovat poistuneet Venäjältä Ukrainan sodan seurauksena.
– Venäläisnäkökulmasta Zsar onkin nyt melko edullinen ostospaikka, Margarita ja Jana totesivat.
Ostosvalikoima monipuolistunut
Zsar-ostoskeskus on laaja kompleksi. Vaikka parkkipaikalla näkyi kohtalaisen paljon autoja, oli liikkeissä ja ravintoloissa melko autiota.
Ainakin toistaiseksi valtaosa asiakkaista vaikuttaisi olevan suomalaisia.
Vierailimme ranskalaisia kauneustuotteita kauppaavassa
L’Occitane-myymälässä. Asiakkaita palvellut myyjä ei suostunut sanomaan toimittajalle nimeään, mutta kertoi kuitenkin, että venäläisten asiakkaiden määrä on lisääntynyt kesän aikana.
– Myymälässä käy muutama venäläisasiakas päivässä, mutta asiakkaiden enemmistön muodostavat edelleen suomalaiset, myyjä kertoi.
Venäläisturistien ostot eivät suinkaan rajoitu pelkästään raja-asemien ympäristöön, vaan kauppaa käydään ahkerasti myös muualla Kaakkois-Suomessa, kuten Haminan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran marketeissa.
Ostosvalikoimakin on monipuolistunut, ja nyt kysyntää on esimerkiksi autojen varaosista ja huoltopalveluista, joiden saatavuus on heikentynyt Venäjällä lännen pakotteiden seurauksena. Eräät Kaakkois-Suomen autoliikkeet ovat myös kieltäytyneet myymästä venäläisille merkkivaraosia. Ohjeistukset tulevat todennäköisesti kansainvälisten autobrändien pääkonttoreista.
Viisumirajoituksille jyrkkä ei!
Haminan kupeessa poikkesimme Disas-ketjun myymälässä. Disasilla on toimipisteet Haminan lisäksi Lappeenrannassa, Imatralla ja Nuijamaalla.
Parkkipaikalla seisoi yllättävän paljon Venäjän kilvissä olevia autoja ja myös yksi venäläisturistien linja-auto.
Disas on erikoistunut kalatarjontaan, mutta myymälässä on myös kattava valikoima ruokatarvikkeita ja päivittäistavaroita.
Nettisivuillaan Disas mainostaa olevansa ”Suomen pisin kalatiski” ja ainakin myymälään ostoksille saapunut vanhempi kotkalaisrouva vahvisti asian.
– Paras kalatarjonta eteläisessä Kymenlaaksossa, rouva kehui.
Kalatiskillä on myynnissä pääasiassa merilohta ja kirjolohta.
Asiakkaita myymälässä palveleva Irina Minina sanoi, että venäläisasiakkaiden määrä on kesän aikana selvästi lisääntynyt.
Pietarilainen aviopari Fjodor Posjagin ja Natalia Posjagina pakkasivat ostoksia autoonsa Disasin parkkipaikalla. Pariskunta kertoi käyvänsä Suomessa ostoksilla muutaman kerran vuodessa.
Kuvausmahdollisuutta kysyttäessä Natalia kieltäytyi ja pakeni autoon. Fjodor sen sijaan suostui poseeraamaan.
– Ostamme erilaisia juustoja, puhdistusaineita ja makeisia lapsille.
Kyseisten tuotteiden hinta ja myös laatu on Suomessa parempi kuin Venäjällä, Fjodor sanoi.
Entä ostitteko kalaa?
– Äsh, liian vaikeaa. Kala pitää pakata ja Venäjän tullissa voi tulla ongelmia.
Mitä mieltä Fjodor on siitä, että Suomi tulee jatkossa ilmeisesti rajoittamaan venäläisturistien määrää tekemällä viisumin hankinnan vaikeammaksi.
– Ploho, otshen ploho (erittäinhuono asia), kuittasi Fjodor ja kaasutti paikalta komealla länsiautollaan.
TEKSTI MARTTI KIURU KUVAT KARI MARTIALA
