Venäjälle asetetut erilaiset pakotteet ja sodan luoma yleinen epävarmuus vähensivät Venäjän ulkomaankauppaa hyvin selvästi keväällä. Kauppa väheni myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole itse asettaneet talouspakotteita Venäjää kohtaan. Esimerkiksi Vietnamin vienti Venäjälle oli vielä heinäkuussa noin 55 % vähäisempää kuin vuotta aiemmin.
Vietnam ei ole asettanut Venäjälle talouspakotteita, mutta Vietnamissa sattuu sijaitsemaan korealaisen Samsungin suurin puhelintehdas.
Samsung on päättänyt, että sen älypuhelimia ei enää myydä Venäjälle, ja niinpä Vietnamin vienti Venäjälle romahti.
Tämä episodi osoittaa myös, kuinka poikkeuksellinen nykytilanne on. Hyvin monet yritykset –mukaanlukien suomalaiset – ovat päättäneet Venäjän hyökkäyksen jäl- keen lopettaa toimintansa Venäjällä tai myynnin Venäjälle, vaikka lain mukaan niillä ei olisi siihen velvollisuutta. Julkisuuden paine, varsinkin Venäjän useiden sotarikosten paljastuttua, on saanut monet yritykset harkitsemaan uudelleen toiminnan jatkoa Venäjällä.
On tietenkin hyvä huomata myös, että talouden selvä supistuminen tänä ja ensi vuonna toimii samaan suuntaan: kuinka paljon paukkuja kannattaa laittaa supistuvalle markkinalle?
Tämä sama ajattelutapa on näkynyt myös laajemmin vuoden 2014 jälkeen. Krimin laittoman valtauksen ja pakotteiden jälkeen Venäjän taloutta kohtasi taantuma, ja rupla heikkeni selvästi muihin valuuttoihin nähden. Esimerkiksi moni suomalainen yritys on vetäytynyt Venäjän markkinoilta viime vuosina juuri tämän takia. Vuonna 2021 Venäjän bruttokansantuote oli noin 20 % pienempi kuin vuonna 2013 euroissa mitattuna – suomalaisen yrityksen omistajat miettivät tulojaan usein loppujen lopuksi euroissa.
Ennen sotaa noin puolet Venäjän tuonnista tuli Euroopan unionin ja G7-maista. Tämä tuonti on nyt supistunut ehkä puoleen entisestään Venäjä ei ole maaliskuun jälkeen julkaissut ulkomaankauppatilastojaan, mutta voimme kerätä tietenkin kerätä tietoja muiden maiden tilastoista.
Myös monien muiden maiden vienti Venäjälle on supistunut merkittävästi Aasiassa tämä koskee esimerkiksi Japania, Koreaa ja Taiwania, jotka kaikki ovat liittyneet Venäjän vastaisiin pakotteisiin.
Etenkin korkean teknologian komponenttien ja puolijohteiden puute näkyy selvästi Venäjän teollisuustuotannossa, jossa monet sektorit ovat suurissa vaikeuksissa.
Jotkut maat, kuten Turkki, ovat aivan viime aikoina lisänneet vientiään Venäjälle. Turkin liira on heikentynyt erittäin paljon, ja etenkin elintarvikkeiden sekä tekstiilien vienti on lisääntynyt.
Vaikka tulevina kuukausina monet venäläiset yritykset pystyvätkin sopeuttamaan tuotantoaan, kaikkien korkean teknologian tuotteiden valmistus tulee olemaan selvästi aiempaa vähäisempää.
Uudet tuotteet ovat aiempaa yksinkertaisempia, yleensähän kehitys kulkee toiseen suuntaan.
Rahoituspakotteiden selvä tiukentuminen eristää myös osaltaan Venäjää maailmantaloudesta.
Pelkkä ulkomaankaupan rahoitus on tullut vaikeammaksi, eivätkä venäläiset yritykset pysty tulevina vuosina hankkimaan merkittävässä määrin rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta.
Jo vuoden 2014 pakotteiden jälkeen kävi selväksi, että vaikkapa kiinalaiset pankit eivät halunneet uhmata Yhdysvaltain ja Euroopan unionin pakotteita. Nyt tilanne on Venäjän kannalta vielä hankalampi.
Tällä hetkellä on vaikea nähdä, että pakotteita purettaisiin kovin nopeasti. Sota Ukrainassa jatkuu, eikä Venäjällä näy merkkejä politiikan muutoksista. Tällöin myös Venäjä jatkaa eristäytymistään suuresta osasta maailmantaloutta.
TEKSTI IIKKA KORHONEN. TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, BOFIT, SUOMEN PANKKI
KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA