Venäjän BKT kasvoi tammi-kesäkuussa alustavien tietojen mukaan 1,5 % vuotta aiemmasta. Venäjän hyökkäyssodan ja sen seurauksena Venäjälle asetettujen talouspakotteiden välittömät vaikutukset Venäjän talouteen alkavat olla jääneet taakse.
Sota, pakotteet ja valtion tukitoimet ovat kuitenkin kasvattaneet Venäjäntalouden epätasapainoja ja synkentäneet talouden pidemmän aikavälin näkymiä entisestään.
Kotimaista tuotantoa rajoittavat työvoimapula ja investointien puute Venäjän talous on elpynyt vähitellen viime kuukausina sodan ja pakotteiden keväällä 2022 aiheuttamasta jyrkästä pudotuksesta. Tuotantoa on pönkittänyt valtion menojen ja yksityisen sektorin luototuksen huomattava kasvu. Tuotanto on kasvanut etenkin sotaan kytkeytyvillä teollisuustoimialoilla sekä rakentamisessa.
Valtiovetoinen kysynnän mittava lisääminen on kuitenkin paljastanut kotimaisen tuotannon rajoitteita ja lisännyt talouden epätasapainoja. Venäjän työvoima on supistunut jo pitkään, mutta sota on pahentanut ongelmaa entisestään. Virallisten tietojen mukaan viime syksyn osittaisessa liikekannallepanossa rintamalle värvättiin 300 000 miestä.
Lisäksi maasta arvioidaan sodan alkamisen jälkeen muuttaneen pois 800 000–900 000 venäläistä. Vaikka osa muuttajista saattaa olla palannutkin, on sota jo aiheuttanut tuntuvan loven työvoimaan. Venäläisen tutkimuslaitos Gaidar-instituutin kyselyssä venäläisyritykset arvioivat työvoimapulan nyt pahemmaksi ongelmaksi kuin koskaan kyselyn lähes 30-vuotisen historian aikana.
Investointien puute on myös Venäjän talouden pitkäaikainen ongelma, joka on pahentunut entisestään sodan ja pakotteiden seurauksena. Investoinnit kyllä kasvoivat Venäjällä viime vuonnakin, mutta ne suuntautuivat vain tietyille toimialoille, eivätkä tue esim.
Teknologiateollisuuden laajempaa kehitystä.
Kotimaisen tuotannon pullonkaulat ovat nostaneet monien tavaroiden hintoja ja kasvattaneet tarvetta tuontitavaroille. Tuonnin kasvu on painanut ruplan kurssia ja lisännyt entisestään inflaatiopaineita.
Talouden epätasapainot kasvavat
Ruplan kurssi onkin heikentynyt jyrkästi tänä vuonna. Ruplan sukelluksen ja kotimaisen tarjonnan rajoitteiden aiheuttamien hintapaineiden vuoksi Venäjän keskuspankki arvioi vuosi-inflaation kiihtyneen jo 8 prosentin tuntumaan kesäkuukausina.
Inflaatiopaineiden hillitsemiseksi keskuspankki nosti ohjauskorkoaan elokuun puolivälissä kertaheitolla peräti 3,5 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin.
Ruplan kurssia on painanut etenkin viime vuoden ennätyksellisen vaihtotaseen ylijäämän sulaminen. Venäjän vientitulot ovat vähentyneet voimakkaasti raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen laskun ja pakotteiden seurauksena. Samalla kasvaneet, kun valtion tukemaa kysyntää ei ole pystytty täyttämään kotimaisella tuotannolla.
Tammi-heinäkuussa Venäjän vaihtotaseen ylijäämä oli ennakkotietojen mukaan enää 25 mrd. dollaria eli peräti 85 % pienempi kuin edellisvuoden huippulukemissa. Supistumisesta huolimatta Venäjän vientitulot eivät kuitenkaan ole historiallisesti mitenkään poikkeuksellisen matalalla tasolla, vaan samaa luokkaa kuin viime vuosikymmenen lopulla.
Sodan ja kotimaisen kysynnän pönkittämisen vaatimat menojen lisäykset ovat kiristäneet myös Venäjän valtiontalouden tilannetta.
Federaatiobudjetin menoja on lisätty tuntuvasti erityisesti sodan kustannusten kattamiseksi, mutta myös sosiaalitukiin, kuten eläkkeiden korotuksiin. Budjetin tulot taas ovat tänä vuonna vähentyneet öljyja kaasuverotulojen rajun pudotuksen vetämänä. Federaatiobudjetin alijäämä vastasi heinäkuussa (edeltävän 12 kuukauden osalta) noin 4 % BKT:stä eli se oli kaksinkertainen tämän vuoden budjettisuunnitelmaan verrattuna.
Toistaiseksi Venäjällä ei ole juuri ollut vaikeuksia rahoittaa paisuvaa alijäämää aiempien vuosien säästöillä ja kotimaisella velalla, mutta rahoitusmahdollisuudet kapenevat koko ajan.
LÄHDE: VENÄJÄN KESKUSPANKKI/MACROBOND
Venäjän talouden kasvunäkymät heikot myös pidemmällä aikavälillä
Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n ei odoteta enää supistuvan tänä vuonna. Tuotantoa pönkittävät valtion sotaan ja talouden tukemiseen syytämät rahat. Talouden epätasapainot kuitenkin lisääntyvät koko ajan ja kasvun ylläpitäminen valtion tuella tulee entistä vaikeammaksi.
Sota ja pakotteet ovat synkentäneet merkittävästi myös Venäjän pidemmän aikavälin talousnäkymää, sillä niiden vaikutukset tulevat joka tapauksessa heijastumaan talouteen vielä kauan. Venäjän pitkän aikavälin kasvupotentiaalin arvioidaan vähintään puolittuneen ja jäävän tulevina vuosina alle yhteen prosenttiin vuodessa.