Eläkkeiden korotuksiin ei ennen viime vuosia ole ollut vakiintunutta linjaa. Eläkkeiden jäätyä jälkeen palkoista Venäjän siirtyessä kohti markkinataloutta, keskieläkkeen suhde keskipalkkaan laski vain 23 prosenttiin vuoteen 2007 tultaessa. Tällöin hallitus tarttui tähän sosiaaliseen epäsuhtaan. Eläkkeiden suuret korotukset nostivat suhteen nopeasti (36 % vuonna 2010), mutta se on sittemmin jälleen laskenut (29 % vuonna 2020).
Eläkkeiden korotukset olivat aiemmin tärkeitä vakautettaessa taloutta laman aikana sekä kannustettaessa äänestäjiä (eläkeläisiä on vuosina 2001-2020 ollut 38-46 miljoonaa, eli 35-40 prosenttia äänioikeutetuista). Eläkkeiden suurkorotukset osuivat duuman ja presidentin vaalien aikoihin 2007-2008. Vaalijaksolla 2011-2012 korotukset olivat vähäisiä ja korkea inflaatio söi eläkkeiden reippaan korotuksen vuoden 2015 lamassa.
2010-luvun jälkipuoliskolla kotitalouksien tulojen osuus BKT:stä (kotimaisesta tuotannosta) ennen tulojen siirtoja laski ja yritysten sekä valtion osuudet nousivat. Valtiolle tämä on antanut palvelujen tuottamisen ohella periaatteessa varaa sosiaalisiin tulonsiirtoihin kotitalouksille, joissa eläkkeiden osuus on ollut melko tasaisesti kaksi kolmasosaa.
Samaan aikaan eläkkeiden korotuslinja kuitenkin pysähtyi. Niiden reaaliarvo aleni muutaman vuoden, ja Krimin jälkeisissä johdon korkeissa suosiolukemissa eläkeläisille tuli vaalijakson 2016-2018 alussa enää pienehkö kertasumma. Vuosille 2019-2024 säädettiin viimein lailla eläkkeiden korotukset, jotka ovat 1,5-2 prosenttia ennustettua inflaatiota suuremmat. Tämän syksyn duuman vaalien alla presidentti Putin katsoi jälleen eläkeläisille määräämänsä pikamaksun riittäväksi.
Muiden sosiaalitukien, etenkin perhetukien, rooli on viime vuosina korostunut ja se oli keskeinen vuoden 2020 laman seurauksien lievittämisessä. Työttömyyskorvaukset ovat perinteisesti vaatimattomia, keskimäärin noin 15 prosenttia keskipalkasta, joten niillä on pieni merkitys automaattisena vakauttajana, kun työttömyys lisääntyy laman aikana.
Myös julkisen talouden budjeteista maksettuja palkkoja korotettiin nopeutetulla tahdilla vaalijaksojen 2007-2008 ja 2011-2012 aikana. Budjettisektorin palkansaajia on ollut vuosien mittaan 15-20 prosenttia äänioikeutetuista. Sen jälkeen vallitsevana linjana ovat olleet inflaatiotahtia vastaavat yleiskorotukset sekä ripeät erityiskorotukset varsinkin koulutus- ja terveydenhoitoalojen työntekijöille. Näin on määrä jatkaa myös vuosina 2022-2024.
Väestön reaalitulot vähentyneet monena vuonna
Valtion myöntämät korotukset yli kolminkertaistivat vanhuuseläkkeen reaaliarvon vuosina 2001-2010, mutta vuosina 2011-2020 nousu oli vain seitsemän prosenttia, ja reaalieläke on edelleen selvästi pienempi kuin vuosina 2013-2014. Myös valtion muut sosiaalimenot olivat reaalisesti matalalla vuosina 2015-2017.
Julkisen budjettitalouden keskipalkka kolminkertaistui vuosina 2001-2010 ja nousi 35 prosenttia myös vuosina 2011-2020. Yrityssektorin palkat nousivat hieman hitaammin, eli alle 30 prosenttia samalla aikavälillä.
Kokonaisuutena kotitalouksien reaalitulot ovat noin neljä prosenttia pienemmät kuin vuosikymmenen puolivälissä. Venäjän tilastokeskus Rosstatin kotitalouskyselyssä kuva talouden, inflaation ja valtion toiminnan tuottamasta tulojen kehityksestä ja jaosta tiivistyy. Sen mukaan kotitalouksien keskimääräiset kokonaistulot perheenjäsentä kohti nousivat reaalisesti kaikissa tuloluokissa nopealla tahdilla vuosiin 2013-2014 saakka, mutta ne ovat sen jälkeen pienentyneet tuntuvasti, myös alimmissa tuloluokissa (taulukko).
Venäjän julkisen talouden budjettikokonaisuudessa sosiaalituet ovat toki selvästi suurin yksittäinen menoerä ja EU:n 11 Keski- ja Itä-Euroopan jäsenmaahan verrattuna keskitasoa suhteessa BKT:hen. Sosiaalitukiin nähden valtio kuitenkin käyttää Venäjällä varsin paljon menoja muuhun – edelleen runsaasti sisäiseen turvallisuuteen ja lainvalvontaan sekä puolustukseen kuten myös yritystukiin. Koulutukseen valtio käyttää varoja edelleen verrattain vähän ja terveydenhoitoon selvästi vähemmän kuin yksikään EU:n jäsenmaa.
Teksti Vesa Korhonen, ekonomisti, BOFIT, Suomen Pankki Kuva Svetlana Aleksejeva