Hiljattain edesmenneen Martti J. Karin ja Antero Holmilan teos käy läpi Venäjän historian Kiovan Rusista ja Rurikista aina Ukrainan sotaan asti. Kirjoittajat yrittävät kuumeisesti etsiä syitä Venäjän välillä niin epärationaaliselta tuntuvalle käyttäytymiselle – vähän samalla tavalla kuin psykiatri pyrkii ymmärtämään omituista potilastaan.
Hiljattain edesmennyt Kari työskenteli aikoinaan pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkönä ja Holmila on Jyväskylän yliopiston historian professori. Tekijöissä yhdistyy siis akateemisuus käytännön tuomaan viisauteen.
Kirja pureutuu erityisesti käsitteeseen ”Russkij mir” eli venäläinen maailma. Kysymyksessä on Venäjän ”kutsumustehtävä” pitää huolta kaikkialla maailmassa elävien venäläisten hyvinvoinnista – tarpeen vaatiessa asevoimin. Suurta huomiota omistetaan monenlaiselle informaatiovaikuttamiselle, jonka avulla Venäjä pyrkii horjuttamaan länsimaisia yhteiskuntia ja lietsomaan niissä eripuraa.
Kirjoittajat kuvaavat Venäjän laajentumishaluisena, kansalaisiaan sortavana ja
maailmalle pajunköyttä syöttävänä maana.
Armoa eivät saa edes länsimaissa yleensä korkealle arvostetut venäläisen kirjallisuuden klassikot: Dostojevski ja Gogolkin ovat eräänlaisen isovenäläisyyden sanansaattajia. Tulevaisuutta Kari ja Holmila eivät uskalla ennustaa. Ehkä se on viisasta, koska Venäjää koskevat ennustukset ovat menneet usein niin pahasti pieleen.
Esa Tuominen