Pietarin entinen aluevaltuutettu Nikita Kirillov uskoo, että Venäjän tapahtumiin on mahdollista vaikuttaa myös Suomesta käsin. Siksi hän oli mukana perustamassa Suomeen yhdistystä venäläisille toisinajattelijoille.

Kuluvana vuonna 80 vuotta täyttävä Suomi-Venäjä-seura on kokenut historiansa aikana monenlaisia vaiheita ja käänteitä.

Venäjän suurhyökkäyksen ja syksyn 2022 liikekannallepanon aloittamisen jälkeen Venäjältä arvioidaan emigroituneen ulkomaille vähintään miljoona ihmistä. Ilmapiiri monessa maassa ei kuitenkaan ole suotuisa venäläisten maahanmuutolle.

Suuriruhtinas Kirill Romanovin perhe pakeni 1917 maaliskuun vallankumouksen jaloista Suomeen ja Porvooseen, jossa perheeseen syntyi poikalapsi Vladimir.

Vuoden 2022 syyskuussa alkanut liikekannallepano Venäjällä pakotti myös monet sotaa vastustavat liikkeelle. Myös Suomeen pakeni tuolloin asepalveluksesta kieltäytyviä miehiä, joista osa jatkoi matkaansa Suomen kautta muualle, mutta osa haki turvapaikkaa Suomesta.

Venäjän talous on alijäämäinen, riippuvuus Kiinasta kasvaa ja maata vaivaa työvoimapula.

Valtio pönkittää Venäjän talouden elpymistä, mutta talouden epätasapainot kasvavat.

Venäjän tutkimus ja asiantuntijuus on Suomessa keskittynyt Aleksanteri-instituuttiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut myös yhteisön suhteisiin naapurimaahan, mutta tutkimus jatkuu. Johtaja Markku Kangaspuro muistuttaa, että tekojen ymmärtäminen ei tarkoita niiden hyväksymistä.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan monia tuotteita hamstrattiin Venäjällä ja niiden hinnat nousivat. Etenkin maalis-huhtikuussa inflaatio oli korkea. Sittemmin hinnat jopa laskivat, minkä vuoksi koko vuoden hintojen nousu jäi odotettua maltillisemmaksi.

Sota vaikuttaa monin tavoin Venäjän talouskehitykseen sekä tänä vuonna että tulevina vuosina. Öljyn tuontikiellot supistavat Venäjän budjetin tuloja, kaksikäyttötuotteiden vientikiellot rajoittavat hyökkäysarmeijan kaluston täydentämistä, ja korkean teknologian vientikiellot rapauttavat tulevan talouskasvun edellytyksiä. Venäjä eristäytyy maailmantaloudesta.

Приехали, что называется. Финляндия закрыла границы для российских туристов. И сегодня наш обзор будет ностальгическим. Мы опросили людей, кто часто ездил в эту страну, и задавали вопрос — чем страна Суоми вас привлекала, какие остались воспоминания?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2. on merkinnyt myös erittäin merkittäviä muutoksia maan ulkomaankaupassa ja laajemminkin integraatiossa maailmantalouteen – huonompaan suuntaan.

Venäjällä istuu tällä hetkellä kaltereiden takana kahdeksantoista työnsä vuoksi vainottua toimittajaa.

как живут российские журналисты после начала войны

Koronapandemia ja matkustusrajoitukset ovat jo kahden vuoden ajan sahanneet Venäjä-toimijoiden kulttuuriyhteistyötä. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota oli kuitenkin viimeinen nyrkki silmään, kertoo Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko.

Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on ensisijaisesti suunnaton inhimillinen tragedia, joka on aiheuttanut valtavan iskun Ukrainalle. Sota tulee kuitenkin hyvin kalliiksi myös Venäjälle. Venäjän BKT:n odotetaan supistuvan sodan seurauksena ainakin 10 %. Tuotannon pudotus on suurin sitten Neuvostoliiton hajoamisen.

Venäjän talouskehitys seurasi pandemian aikana maailmantalouden trendejä. Ensi vuonna BKT:n kasvu palautuu pandemiaa edeltäneen keskiarvon tasolle nopean talouden toipumisen jälkeen.

Venäjän BKT on reaalisesti noin 5 prosenttia suurempi kuin vuosina 2014-2015. Kotitalouksien reaalitulot ovat kuitenkin vähentyneet lähes kaikissa tuloluokissa.

Kotouttaminen ja uusiin oloihin sopeutuminen on maahanmuuton onnistumisen kulmakiviä. Mutta miten asiaan liittyy risteily pienellä lautalla Kymijoella harmaana elokuun sunnuntaina?

Venäjän talous kärsi lopulta pelättyä vähemmän koronapandemiasta viime vuonna, ja bruttokansantuote supistui kolme prosenttia, eli selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa G20-maissa.

Umpisuomalaisen Hämeenlinnan umpisuomalaisella omakotitaloalueella asu Venäjältä saapunut ja hienosti tänne kotiutunut maahanmuuttajaperhe.

Venäjän talous on kärsinyt koronakriisistä, mutta vahingot näyttävät jääneen silti pahimpia pelkoja pienemmiksi. Koronakriisin talousvaikutukset ovat kuitenkin olleet hyvin epätasaisia. Kun osa venäläisistä on joutunut ahdinkoon menetettyään työpaikkansa ja tulonsa, on toisille kertynyt ylimääräisiä säästöjä koronarajoitusten kavennettua kulutusmahdollisuuksia.

Erkki Tuomiojan mielestä Euroopan unioni ei ole hoitanut Venäjä-suhteitaan kovin hyvin. EU neuvottelee yhteistyöstä usein saneluasenteella. Tasavertaisilla areenoilla, kuten Arktisessa neuvostossa ja pohjoisessa ulottuvuudessa, myös Venäjän asenne yhteistyöhön on parempi.

Vuonna 2020 koko maailmantalouden kehitystä ovat ohjanneet suurelta osin koronapandemian vaikutukset.

Venäjä ”tuottaa” vuositasolla 70 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä. Vain murto-osa teollisuus- ja kotitalousjätteistä lajitellaan ja uusiokäytetään. Aktiiviset yksityishenkilöt ovat kuitenkin ottaneet jätteiden lajittelun sydämenasiakseen, ja myös Venäjän hallitukseen kohdistuu yhä enemmän paineita ratkaista maanlaajuinen, jo krooniseksi paisunut jäteongelma.

Talouden kasvuennusteet ovat edelleen vaisut. Työn tuottavuus on alhaisella tasolla ja yksityiset investoinnit puuttuvat.

Suomeen muuttavien ulkomaalaisten integroituminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa on haaste sekä maahanmuuttajille että kotoutumiskoulutuksesta vastaaville asiantuntijoille. Venäjän Aika tutustui venäläistaustaisten maahanmuuttajien koulutukseen Kouvolassa.

Venäjälle on pikku hiljaa syntymässä uusi pienyrittäjäsukupolvi. Usein kyse on hyvin koulutetuista kaupunkilaisnuorista, jotka hakeutuvat yrittäjiksi, koska kokevat perinteiset ammatit huonosti palkatuiksi ja näköalattomiksi.

– Määrätyillä toimialoilla kasvu voi olla voimakasta, vaikka yleinen talouden kehitys Venäjällä on hidasta, Elinkeinoelämän keskusliiton Venäjä-johtaja Petri Vuorio sanoo. Laajapohjaisempaan kasvuun pääseminen edellyttäisi rakenteellisia uudistuksia, joita Venäjällä ei ole näköpiirissä. – Tällä hetkellä ei ole pakko, Vuorio summaa.

Elinkeinoelämän East Officen puheenjohtaja Esko Aho ei näe merkkejä suurista suunnanmuutoksista Venäjällä.
– Olosuhteet pysyvät kutakuinkin tällaisina ja kasvutahti Venäjällä tulee olemaan edellisiin vuosikymmeniin verrattuna vaatimaton. Hidas talouskasvu yhdistettynä poliittisiin ja geopoliittisiin ongelmiin heikentää investointihalukkuutta Venäjälle, myös venäläisten keskuudessa.

Moskovan patriarkaatin lippulaivan rakentaminen Helsinkiin jumittaa edelleen. Seurakunta toivoo rahoitusta varakkailta ja avokätisiltä lahjoittajilta.

Astana on hämmentävä kaupunki. Sen nopea kehitys 1990-luvun Aqmolasta pääkaupunki Astanaksi eli valkoiseksi palatsiksi näkyy huikeassa arkkitehtuurissa.

Helsingin Hietalahdessa on rakennettu laivoja monen sukupolven ajan. Telakan tuorein yrittäjä, Arctech Helsinki Shipyard on keskittynyt viime vuodet nimensäkin mukaisesti jäänmurtajiin ja jäävahvistettuun tonnistoon. Nyt yritys tähyilee myös risteilyalusten markkinoille.

Öljyn ja maakaasun vienti muodostaa noin 70 prosenttia Venäjän kokonaisviennistä. Muun muassa raakaöljyn hinnan voimakkaan heilahtelun takia Venäjän pyrkimyksenä on monipuolistaa vientirakennettaan.

Monet ovat muuttaneet ulkomaille kun rahat eivät riitä elämiseen.

Kerrankin maantieteellisestä asemasta on jotakin hyötyä: Suomi sijaitsee Euroopan ja Aasian välisten tietoliikenneyhteyksien solmukohdassa. Vaikka Japanin, Kiinan ja EU-alueen yhdistävästä Jäämeren kaapelihankkeesta ei ole vielä päätetty, kannattaa Suomen olla aktiivisesti mukana asian valmistelussa, tietotekniikkayhtiö Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila sanoo.