Venäjän Aika yhteiskunta&talous

Hyökkäys Ukrainaan tulee kalliiksi Venäjälle

Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on ensisijaisesti suunnaton inhimillinen tragedia, joka on aiheuttanut valtavan iskun Ukrainalle. Sota tulee kuitenkin hyvin kalliiksi myös Venäjälle. Venäjän BKT:n odotetaan supistuvan sodan seurauksena ainakin 10 %. Tuotannon pudotus on suurin sitten Neuvostoliiton hajoamisen.

Luvassa kylmää kyytiä kotitalouksille. Ukrainan sodan seurauksena tulee venäläiskuluttajien ostovoima putoamaan ja elintaso laskemaan. Ruokamarketin asiakkaita Pietarissa. Kuva: Svetlana Aleksejeva.

Sota on lisännyt valtavasti Venäjän talouteen liittyvää epävarmuutta. Heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan Moskovan pörssissä nähtiin ennennäkemättömän suuri pudotus ja ruplan kurssi heikkeni historiallisiin pohjalukemiinsa. Venäjän hallinnon täytyi asettaa tiukkoja rajoituksia markkinoiden luisun pysäyttämiseksi. Rajoitukset vaikeuttavat talouden toimintaa. Sodasta aiheutuva epävarmuus lisää myös liiketoimintaympäristön riskejä merkittävästi, jolloin yritykset eivät uskalla tehdä investointeja. Lisäksi sotatoimiin uppoavat valtion varat ovat pois paremmista tarkoituksista.

Venäjän hyökkäyksen seurauksena EU, Yhdysvallat ja monet muut maat ovat asettaneet mittavia talouspakotteita Venäjälle. Lisäksi lukuisat yritykset ovat omasta aloitteestaan päättäneet lopettaa liiketoimensa Venäjän kanssa. Nämä toimet ovat pitkälti eristäneet Venäjän maailmantaloudesta. Ne katkaisevat Venäjältä ulkomaisen rahoituksen, leikkaavat Venäjän vientituloja ja poistavat suuren osan ulkomaisista tuotteista Venäjän markkinoilta.

Tuontitavaroiden loppuminen vaikeuttaa Venäjän talouden toimintaa monin tavoin. Venäjä pystyy tuottamaan itse välttämättömyystavarat, kuten ruoan ja energian. Monissa muissa tuotteissa – etenkin teknologiatuotteissa – Venäjä on kuitenkin hyvin riippuvainen tuonnista. Tuontia on vaikea korvata kotimaisilla tavaroilla, koska kotimaista tuotantoa ei ole. Kotimaisen tuotannon rakentaminen kestää kauan ja on hankalaa ilman ulkomaalaisia koneita, osia ja ohjelmistoja. Siksi Venäjän tuotanto supistuu voimakkaasti monilla aloilla. Tavaroista voi tulla pulaa ja hinnat nousevat jyrkästi. Venäjän kuluttajahintainflaation odotetaan nousevan tänä vuonna ainakin 20 prosenttiin.

Tuotannon supistuminen johtaa myös palkkojen laskuun ja työttömyyden kasvuun. Kun samalla hinnat nousevat voimakkaasti, venäläisten ostovoima ja siten elintaso putoavat jyrkästi. Maaliskuussa esimerkiksi keskimääräisen venäläisen eläkkeen ostovoima väheni 8 % vuotta aiemmasta, vaikka eläkkeitä korotettiin juuri helmikuussa. Tilannetta synkentää edelleen se, että venäläisten ostovoima on kehittynyt heikosti jo vuosia. Viime vuonna ostovoima oli vielä hieman matalammalla tasolla kuin vuonna 2012, joten viimeisen vuosikymmenen aikana venäläisten elintaso ei ole kohentunut käytännössä lainkaan. Viime vuonna venäläisten keskimääräinen tulotaso oli edelleen vain hieman yli puolet Suomen tasosta.

Venäjän ja Ukrainan BKT:n kehitys. Lähde: IMF

Venäjän hallinto voi lievittää talouskriisiä omilla tukitoimillaan. Toistaiseksi valtion tukitoimet ovat olleet melko maltillisia. Huhtikuun loppuun mennessä hyväksyttyjen budjettitoimien yhteenlaskettu arvo oli 2 % BKT:stä. Koronakriisin aikana Venäjä käytti tukitoimiin noin 5 % BKT:stä. Venäjä voi vielä lisätä tukitoimia, mutta pakotteet rajoittavat myös valtiontalouden liikkumavaraa. Ne leikkaavat Venäjän vientituloja ja samalla valtion viennistä saamia verotuloja. Ne rajoittavat myös Venäjän valtion ja keskuspankin kartuttamien valuuttamääräisten varojen käyttöä sekä ulkomaisen rahoituksen saatavuutta. Taloutta voidaan tarvittaessa pyörittää painamalla lisää ruplia, mutta tämäkään keino ei ole käytettävissä loputtomiin.

Venäjän talous ei ole luhistumassa, mutta sodalla on Venäjän talouteen pitkäaikaisia vaikutuksia. Talouden kasvumahdollisuudet heikkenevät entisestään. Liiketoimintaympäristön epävarmuus hillitsee investointeja pitkään ja etenkin ulkomaisten sijoittajien luottamuksen palauttaminen vie aikaa. Pakotteiden vuoksi kansainvälinen huipputeknologia ja uudet keksinnöt eivät enää jatkossa ole Venäjän ulottuvilla. Lisäksi Venäjältä on sodan alkamisen jälkeen lähtenyt ulkomaille jo ainakin kymmeniä- ellei satojatuhansia osaajia. Heidän työpanoksensa ei ole enää käytettävissä Venäjän talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n tuoreimman arvion mukaan Venäjän BKT on vuonna 2027 samalla tasolla kuin vuonna 2013. Vuosina 1999–2013 Venäjän BKT kaksinkertaistui. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tulee kalliiksi Venäjälle. Venäläisten elintaso kurjistuu sodan seurauksena tuntuvasti.

Venäjän kärsimät vahingot eivät kuitenkaan ole mitenkään verrattavissa Ukrainaan. Ukrainan BKT:n odotetaan tänä vuonna supistuvan noin 40 %. Ukrainan jälleenrakentaminen Venäjän aiheuttaman hävityksen jälkeen tulee maksamaan jopa satoja miljardeja euroja. Sodan Ukrainan kansalle ja yhteiskunnalle aiheuttama kärsimykset ja tuho ovat mittaamattomia

Teksti: Heli Simola, vanhempi ekonomisti, Bofit, Suomen Pankki

Jaa artikkeli