Venäjän Aika yhteiskunta&talous

Kansanedustajilla vain vähän yhteyksiä venäläiseen kansalaisyhteiskuntaan

Suomalaisten päättäjien vähäisetkin yhteydet venäläiseen kansalaisyhteiskuntaan ovat sodan aikana katkenneet, jos niitä ylipäätään on ollut.

Jukka Kopra (kok.)

Eduskunnan Venäjä-verkostolla ei ole ollut toimintaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Se on lakkautettu silloin, kun Venäjän suurhyökkäys alkoi, ja sen koommin ei ole ollut mitään toimintaa, kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra kertoo. Hän toimi aiemmin verkoston puheenjohtajana.

Verkoston varapuheenjohtaja Anders Adlerceutz (r.) vahvistaa, että toiminta on jäädytetty.

– Katsoimme puheenjohtaja Kopran kanssa, ettei tällä hetkellä ole edellytyksiä toimia. Myös Venäjän suurlähettiläälle välitettiin viesti, että hyökkäyssodan alettua emme näe toiminnan ylläpitämistä mahdolliseksi.

Anders Adlercreutz (r.)

Adlercreutz kuvaa eduskunnan Venäjä-verkoston aiempaa toimintaa puoliviralliseksi parlamenttien väliseksi keskusteluksi.

– Tietenkin voisi ajatella, että vaikka meillä ei olisi virallista yhteyttä, niin pitäisi kartoittaa mahdollisuuksia olla yhteydessä oppositiovoimiin ja sotaa paikallisesti vastustaviin tahoihin. Sellaisella voitaisiin ikään kuin korvata virallinen kanssakäynti, Adlercreutz pohtii.

Hän arvioi, että eduskunnassa on iso mielenkiinto venäläistä kansalaisyhteiskuntaa kohtaan.

– Kyse on enemmänkin siitä, miten heidät voi paikallistaa ja tavoittaa.

Poliittinen yhteydenpito loppunut

Kysyimme neljältä eri puolueiden kansanedustajalta, miten suomalaisilla päättäjillä on mahdollisuus saada tietoa venäläisestä kansalaisyhteiskunnasta ja pitää siihen yhteyksiä sodan aikana.

SDP:n Suna Kymäläinen sanoo, ettei hänellä ole poliitikkouransa aikana ollut yhteydenpitoa sen enempää venäläisten poliitikkojen kuin kansalaisyhteiskunnan toimijoidenkaan kanssa.

– Minun kontaktini ovat lähinnä Suomessa asuvia venäläisiä. Heidän kanssaan olen pitänyt yhteyttä ja saanut vuosien saatossa tietoa myös siitä, missä Venäjällä mennään. Meillähän on hyvin aktiivisiakin Suomessa asuvia Venäjän kansalaisia. Kun olen puhunut esimerkiksi maa- ja kiinteistökaupoista, he ovat kertoneet sitä kehitystä, missä Venäjällä mennään niissä asioissa.

Suna Kymäläinen (sd.)

Kymäläinen arvioi kansanedustajien yhteydenpidon Venäjälle tällä hetkellä hyvin vähäiseksi.

– Nekin edustajat, jotka ovat olleet aktiivisia, ovat tässä kohtaa vähentäneet kontaktointia, mutta en tietenkään voi puhua muiden puolesta.

Vihreiden Inka Hopsulla on joitakin kansalaisjärjestökontakteja Venäjälle jo ajalta ennen parlamentaarikon kauttaan.

Inka Hopsu (vihr.)

– Lisäksi tunnen luontojärjestöystäviä, jotka ovat pitäneet yhteyttä vastinpareihinsa Venäjällä varsinkin varmistaakseen, että he olisivat siellä nyt jollain tavalla turvassa. Eduskunnan ihmisoikeusryhmän jäsenenä olen tavannut Maxim Katzin, Hopsu kertoo.

RKP:n Anders Adlercreutzkaan ei ole ollut venäläiseen kansalaisyhteiskuntaan järjestelmällisessä vuorovaikutuksessa.

– Poliittinen yhteydenpito on loppunut ihan täysin. Varmaan sitä olisi voinut tietoisesti ylläpitää oppositiotahoihin. Itse en ole sitä tehnyt, vaikka se tietenkin olisi tärkeää.

Myös kokoomuksen Jukka Kopra on suunnannut resurssejaan ukrainalaisten kanssa kommunikointiin ja heidän auttamiseensa.

– Toki Venäjällä on tuttuja ja kontakteja, mutta yhteydenpito on sen luonteista, että en halua sitä kovin yksityiskohtaisesti kuvata julkisuudessa, koska nämä ihmiset ovat ihan oikeasti vaarassa Venäjällä, hän toteaa.

Demokratian edistämisen keinot vähissä

Suomi–Venäjä-seura edustaa Suomen puolella vapaata kansalaistoimintaa, jollaisen Putinin hallinto yrittää Venäjältä kitkeä. Onko Suomella tai suomalaisilla keinoja edistää kansalaisyhteiskunnan syntyä ja demokratiakehitystä Venäjällä?

– Onko se nyt suomalaisten tehtävä edistää vallankumousta Venäjällä? Siitähän Putinin konnakopla saa vain lisää vettä myllyynsä, Kopra ajattelee.

Myös Kymäläinen pitää demokratiakehityksen edistämistä Venäjällä käytännössä vaikeana.

– Se on tietenkin tärkeä ja kaunis tavoite, mutta en tiedä, millaiset mahdollisuudet sen toteuttamiseen on. Meillä on kuitenkin tilanne, että Venäjän puolella on osittainen liikekannallepano.

Myös Adlercreutz muistuttaa, että Venäjällä on tehty kaikki oppositiomainen toiminta käytännössä laittomaksi, vaikka se ei virallisesti laitonta olisikaan.

– Jos Suomesta tulisi jonkinlaista tukea oppositiotoimijoille, hehän olisivat hetkessä ulkomaisia agentteja, joiden toiminta vaikeutuisi, hän päättelee.

Hopsun mukaan venäläisellä oppositiolla on tällä hetkellä enemmän tilaa Venäjän ulkopuolella kuin maan rajojen sisällä.

– Monet ovat myös sanoneet, että uskaltavat ottaa vapaammin kantaa, kun ovat saaneet lähimmät perheenjäsenet pois maasta. Yksi vaikutuskeino on venäjänkielinen tiedotus, jota Suomi on edistänytkin. Toki sitä on haluttu vahvistaa myös täällä asuvan venäjänkielisen väestön takia, että he saavat omalla kielellään muitakin kuin venäläisiä uutisia seurattavakseen.

Schengen-viisumi oli oppositiolle henkivakuutus

Kaikki haastattelemamme kansanedustajat pitävät oikeana Suomen linjaa, jonka mukaan rintamapalveluksen välttäminen ei riitä turvapaikan myöntämisen perusteeksi.

– Olisi mahdoton työmaa, kun tiedetään minkä kokoinen reservi Venäjällä on, jos asevelvollisuutta pakeneminen olisi turvapaikan saamisen syy. Ymmärrän, että poliittisesti toisin ajattelevien kohdalla, jotka ovat tavalla tai toisella väkivallan pelossa, käytetään humanitaarista harkintaa, Suna Kymäläinen ajattelee.

Hän muistuttaa, ettei Ukrainan sotaa eikä Krimin valtausta ole Venäjällä laajasti tuomittu.

– Pakenemisen tarve on tullut vasta sen tiedon myötä, että asia voi koskettaa laajempaa joukkoa. Tämä kertoo osaltaan myös siitä, että toisin ajatteleminen ei ole Venäjällä ihan helppoa.

Jukka Kopra kysyy, miksi Venäjältä pitäisi päästä juuri Suomeen.

– Sieltä pääsee ilman viisumia lukuisiin muihin maihin, joista voi hakea turvapaikkaa, hän sanoo.

Inka Hopsu muistuttaa, että Schengen-viisumi on ollut venäläiselle oppositiolle eräänlainen henkivakuutus.

– He ovat luottaneet, että tiukassa paikassa sen avulla pääsee turvaan. Nyt on oleellista, että rajalla tunnistettaisiin, jos on oikeasti riskissä siellä maassa.

Myös Anders Adlercreutz pitää hyvänä, ettei viisumikielto ole ehdoton.

– Sellaisille poliittisille toimijoille, joiden halutaan säilyvän Venäjällä, pitäisi tarjota mahdollisuus käydä täällä. Tietäen tietenkin, että pelkkä käynti täällä saatetaan katsoa raskauttavaksi asianhaaraksi, joka voi johtaa vaikka mihin.

Teksti: Juha Peltonen

Jaa artikkeli