Pakotteista huolimatta Venäjän bruttokansantuote kasvaa. Venäjän taloudessa operoivat huippuekonomistit, kuten pääministeri Mihail Mishustin ja keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Venäjän bruttokansantuote (bkt) kasvoi kolme prosenttia. Koko vuodeksi pääministeri on ennustanut reilun kahden prosentin bkt:n kasvua.
Tämän vuoden kesäkuussa Venäjältä virtasi silti enemmän rahaa ulos kuin sinne. Viime vuonna kaasun hinta nousi ennätyskorkealle, sillä kesällä Venäjä teki Nord stream ykköseen ”huoltotöitä”. Nord stream kakkonen ei koskaan ehtinytkään aueta. Siinä missä Donald Trump uhosi tuhoavansa kaikki yritykset ja maat, jotka saattavat kakkosputken valmiiksi, Joe Biden ”lupasi” liki ensi töiseen, että putkeen ”saa” rakentaa loppuun, olihan se jo liki valmis.
Euroopan unioni halusi varmistaa selustansa ja piti kiinni, että mikäli kaasutoimituksissa tulisi riitaa, asiat pitää käsitellä EU:ssa ja sen lainsäädännön puitteissa, siksi Venäjän olisi perustettava yhtiöitä EU-alueelle. Venäjä harasi vastaan, mutta jatkoi hanakkaasti sertifiointiprosesseja ja oli toiveikas, että kakkosputki vielä aukeaa.
Venäjän ja Kiinan intresseissä on Yhdysvaltojen aseman heikentäminen.
Käytännössä kaasun tulo Nord stream ykkösestä päättyi viime vuoden kesällä ja syksyllä putket joutuivat sabotaasin kohteeksi. Kaasua Venäjältä tuli silti esimerkiksi nesteytettynä meriteitse. Suomessa kaasuun liittyi taloudellisia intressejä ennen kaikkea valtion enemmistöomistaman Fortumin kautta. Toisin kuin esimerkiksi Saksassa, Suomessa käytetään kaasua melko vähän, enimmäkseen Etelä-Suomessa.
Fortumilla oli myös tuottoisia vetyvisioita, joissa Venäjä oli osallisena, varsinkin Uniperin kautta. Venäjällä Fortum uudisti maan energiainfrastruktuuria luotettavasti.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja maasta pois pyrkiessään se on ajautunut tällä hetkellä venäläishoteisiin. Venäjälle Euroopan kaasuntarve ja kaasun niukkuus toi viime vuonna kaikkiaan 138 miljardia dollaria, koska hinta oli korkea. Tänä vuonna Venäjä saa kaasusta alustavien arvioiden mukaan 43 miljardin dollarin tulot. Voimakkaan pudotuksen taustalla on Venäjän päävientimarkkinan eli EU:n menetys.
Venäjän öljy- ja kaasutulot
Venäjän öljy- ja kaasutulot ovat tänä vuonna romahtaneet. EU on ollut sille taloudellisesti tärkeä kumppani ja nyt keskinäiset suhteet ovat kuivuneet. Sen on vaikeaa kompensoida tämän ison markkinan menetystä. Heinäkuussa Venäjä pumppasi silti öljyä 9,4 miljoonaa tynnyriä päivässä ja öljytuotteiden vienti oli 7,3 miljoonaa barrelia päivässä.

Venäjän kauppatase on edelleen positiivinen, mutta maasta virtasi ainakin kesäkuun alustavien tietojen mukaan enemmän rahaa ulos kuin sinne päin. Uutinen on osin yllättävä. Se on heikentänyt ruplaa suhteessa dollariin ja euroon. Venäjä mittaa rahan liikkeitä maahan ja maasta ulos montaa kautta, myös pääoman liikkeitä.
Heinäkuun loppuun mennessä Venäjän budjetin alijäämä oli 1,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli maa kuluttaa nyt enemmän kuin ansaitsee. Koko vuoden ennuste on valtiovarainministeri Anton Siluanovin mukaan kahdesta kahteen ja puoleen prosenttiin alijäämäinen.
Tätä on mahdollista paikata kansallisesta varallisuusrahastosta, myös ensi vuonna.
Rahaa menee sotaan Ukrainassa sekä suoraan että välillisesti ja paradoksaalisesti sota myös pyörittää taloutta. Toisaalta Venäjä nosti viime vuonna sodan alettua reippaasti esimerkiksi eläkkeitä ja tänä vuonna uudelleen. Samalla se on rajoittanut kauppaketjujen katetta tietyistä elintarvikkeista. Näillä toimilla se saa valtiollista mediaa seuraavan ison ihmismassan pysymään tyytyväisempänä.
Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut
Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut samalla kun aiemmin tärkeimmän kauppakumppanin, EU:n kanssa talousyhteistyö on tyssännyt. Venäjän ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla yli 40 prosenttia liki 115 miljardiin dollariin. Viime vuonna maiden keskinäinen kauppa kasvoi vajaan kolmanneksen ja oli noin 190 miljardia dollaria.
Venäjän ja Kiinan intresseissä on Yhdysvaltojen aseman heikentäminen ja tähän liittyy myös dollarin aseman heikentämispyrkimykset. Jo ennen sotaa maat ovat ilmaisseet halunsa käyttää kaupankäynnissä enemmän muita valuuttoja. Juanin osuus Venäjän valuuttamarkkinoilla onkin kasvanut kovaa vauhtia. Heinäkuussa se oli ilmeisesti jo 44 prosenttia.
Juaneissa Venäjän vaihtotase on negatiivinen. Elokuussa maat poistivat keskinäisen viisumipakon ryhmämatkoissa. Venäjä odottaa loppuvuodesta kiinalaisturisteja, mutta tiedostaa, että tässäkin nettovirta on Kiinaan, kuten bisneksessäkin.
Työnantajana julkinen sektori ei kuitenkaan kiinnosta.
Elokuun puolivälissä Venäjä poisti kaikilta maahan tulevilta matkaajilta koronarajoitukset ja -testit. Tämä koskee myös suomalaisia. Kiina on vahvistanut otettaan Keski-Aasiassakin. Kauppa on kasvanut alkuvuonna yli kaksi kolmasosaa reiluun 70 miljardiin dollariin. Kazakstanissa Kiina on kirinyt maan suurimmaksi kauppakumppaniksi, ohi Venäjän. Tammi-toukokuussa Kiinan ja Kazakstanin välinen kauppa kasvoi reilun viidenneksen ja oli liki 11 miljardia dollaria.

Venäjää vaivaa nyt ennennäkemätön, mittaushistorian (vuodesta 1998) pahin työvoimapula. Huhtikuussa 35 prosenttia yrityksistä raportoi työvoimapulasta, heinäkuussa peräti 42 prosenttia. Sadat tuhannet nuoret on myös määrätty sotatoimiin ja osallistumisikä nousee 30 vuoteen. Lisäksi sadat tuhannet nuoret miehet ovat paenneet maasta.
Työvoimapula on saanut aikaan reaalipalkkojen nousun enemmän kuin 15 vuoteen. Rosstatin mukaan reaalitulot kasvoivat ensimmäisellä vuosipuolikkaalla yli viisi prosenttia. Viime
vuoteen verrattuna (sodan alun superinflaatioon) nousua oli toukokuussa peräti 13,3 prosenttia. Tässä on huomioitu inflaation vaikutus, eli ostovoima on kokonaisuudessaan parantunut.
Keskuspankki on pyrkinyt suitsimaan inflaatiota kesän mittaan koronnostoilla. Elokuun puolivälissä se nosti ohjauskoron 12 prosenttiin.
Kauppakeskukset tyhjenivät sodan alettua
Siinä missä Moskovan ja Pietarin kauppakeskukset tyhjenivät sodan alettua, nyt julkinen sektori täyttää niitä. Viime vuonna julkisen sektorin osuus vuokralaisena oli 12 prosenttia, nyt jo noin kolmanneksen. Paitsi että julkinen sektori nostaa ostoskeskusten täyttöastetta, se nostaa samalla myös vuokratasoa. Ostoskeskukset tyhjenivät ja vuokrat laskivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja länsimerkkien poistuttua ostoskeskuksista.
Työnantajana julkinen sektori ei kuitenkaan kiinnosta, ainakaan Moskovassa ja Pietarissa. Vielä kaksi vuotta sitten noin 45 prosenttia niiden asukkaista kiinnosti työ julkishallinnossa, nyt enää reilua kolmannesta.
Venäjää on aiemmin vaivannut heikko jalostusaste. Nyt Moskovan pormestari Sergei Sobjanin on hehkuttanut, kuinka kaupunki nostaa venäläisten laitteiden ja raakaaineiden osuutta.
Kaupungin teollisuustuotannon volyymi kasvoi pormestarin mukaan alkuvuonna liki 10 prosenttia ja esimerkiksi elintarviketuotanto työllisti noin 60 000 ihmistä. Toisaalta sanktiot tuovat tähän kaikkeen painettakin ja Venäjällä oli jo pitkään ennen sotaa vahvempi aie omavaraisuuteen.

Suomalaisyhtiö SVR:n vetäytyminen maasta edistyy, sillä se on myynyt kahdeksan ja puolen hehtaarin jättitontin Pietarissa. Kuriositeettina mainittakoon, että venäläislehtitietojen mukaan Pietarissa avataan nyt paljon enemmän esimerkiksi kenkä- ja vaatekauppoja kuin suljetaan. Sitten koronan alun sillä saralla on paras meininki. Myös esimerkiksi jättiketju X5, joka osti Pietarin Prismat, jatkaa laajenemistaan.
Taksimatkat ovat Venäjällä nousset kovasti. Taustalla on tuontiautojen hinnannousu viime vuoden kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun. Niiden hinta on yli puolitoistakertaistunut, siinä missä venäläisautojen hinta on laskenut keskimäärin neljänneksen. Maa on lisännyt kotimaista autontuotantoa sitten hyökkäyksen alun. Syyskuussa taksimatkat saattavat nousta vielä jopa useita kymmeniä prosentteja, koska lakimuutos nostaa vakuutusmaksuja.
Käytettyjen autojen suosio onkin noussut.
Työvoimapulaa hankaloittaa, että paremman elämän toivossa Venäjälle tulleet keskiaasialaiset harkitsevat lähtöä Venäjältä. He ovat tottuneet lähettämään kotiin rahaa sukulaisille ja ruplan hinnan laskettua suhteessa dollariin ei kotiin ole enää niin paljoa lähetettävää. Jopa kolmasosa saattaa muuttaa maasta pois. Esimerkiksi uzbekistanilaisista puolet harkitsee Venäjältä lähtöä, vain neljäsosa sanoo jäävänsä.
Varakkaiden venäläisten on ollut helppoa ostaa useiden maiden kansallisuuksia, mutta käytäntö on ollut viime aikoina useissa maissa vastatuulessa.
Elokuussa italiakin ilmoitti suitsevansa tätä, myös valkovenäläisiltä. Venäläiset käyttävät ahkerasti Turkkia kauttakulkumaana, koska sinne menee lentoja. Matkat Venäjältä Turkkiin kasvoivat alkuvuonna jättimäiset lähemmäs 80 prosenttia, ja sinne matkataan enemmän kuin ennen koronapandemiaa.
Juhannuskapina sai aikaan nostoja venäläispankeista Historiaan jäävä, meidän juhannuksena tapahtunut kapina sai aikaan noin sadan miljardin ruplan eli (elokuun puolivälin) nykykurssilla miljardin euron nostot venäläispankeista, yhdessä päivässä. Se kertoo huolesta ja pelästymisestä. Heikon ruplan vuoksi venäläiset ovat perinteisesti suosineet talletuksia länsivaluutoilla, mutta kesäkuussa pankkitilien dollarisäästötkin vähenivät ensi kertaa.
Heinäkuussa Venäjällä liikkuikin ennätysmäärä käteistä, lähemmäs neljääsataa miljardia ruplaa, mikä on nelinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.
Muiden kuin uusien asuntojen kauppa on vilkastunut, ainakin Pietarissa.

Uudet eivät tahdo mennä kaupaksi, erikoistarjouksista huolimatta. Myös käytettyjä autoja ostetaan normaalia enemmän. Venäläiset ovat tottuneet, että pankkeja menee nurin ja rahan arvo voi mitätöityä, asunnossa raha on nykyään ainakin jossain kiinteässä kiinni.
Reaaliansioidenja työvoimapulan aikana on uskallettu ottaa lainaa, korkeallakin korolla – ehkä luottaen, että inflaatio vie siitä osan ja palkkataso kasvaa. Mielenkiintoinen kuriositeetti on, että sota-ahdistus on lisännyt myös ulkomaisen oluen juontia Venäjällä. Olutta tuotiin venäjälle vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 180 miljoonaa litraa, jossa yli kasvua yli kolmannes.
Baltika on otettu Carlsbergiltä venäläisotteeseen, mutta jo ennen sotaa moni tahtoi mieluummin länsiolutta kuin venäläisreseptillä tehtyä.
Moskovan vetovoima uhkaa heiketä
Drone- ja muut iskut ja niiden yritykset Moskovaan uhkaavat heikentää Venäjän pääkaupungin vetovoimaa matkailu- ja kongressikeskuksena. Oletettavasti ihmiset ja yritykset miettivät nyt tarkemmin, haluavatko suunnata maan pääkaupunkiin. Moskovalaiset ovat tottuneet monenlaisiin levottomuuksiin ja sisäiseen turvattomuuteen, mutta isku-uhat vaikuttanevat väistämättä paikallistenkin mielialaan.
Moskovan pormestari Sergei Sobjanin on hehkuttanut, kuinka kaupunki nostaa venäläisten laitteiden ja raaka-aineiden osuutta.
Venäjä testailee digitaalista ruplaa ja lähetti kuuhun Luna25:n, joskaan se ei onnistunut ennakoidusti. Kuten Neuvostoliiton aikana, maa haluaisi olla myös avaruuskisan kingi. Samalla se pyrkii viestimään, että sota Ukrainassa ei suinkaan vie sen kaikkea henkistä tai materiaalista kapasiteettia.
Nuori, liberaali venäläispolvi on tottunut matkustamaan. Osa pääsee Turkin kautta yhä Eurooppaan. Mir-korttien avulla ostoksia voi tehdä monissa maissa. Vielä reilut pari vuotta sitten nuoret uskaltautuivat kotimaassaan kaduille muutostahtoaan ilmaisemaan. Nyt riski on liian suuri. Kun kyseessä on oma, ainutlaatuinen, aluillaan oleva elämä, pistänee miettimään, onko valmis viettämään vuosikymmeniä vankeudessa.
Sotamääräystäkään ei enää voi paeta olemalla kotoa pois, sillä se annetaan suoraan digitaalisena. Heissä on Venäjän tulevaisuus, he ovat nähneet vapaammankin Venäjän, nyt heiltä puuttuu näkymä paremmasta.
TEKSTI JA KUVAT: SINI IHANAINEN-ALANKO