Länsi-Siperian Tumenista kotoisin oleva kestävän kehityksen lähettiläs Nelya Rakhimova asuu nykyisin Saksassa, joka on hänen aviomiehensä kotimaa. Kestävän kehityksen verkostoa (CSDR) Venäjällä koordinoiva tohtori Rakhimova on aiemmin matkustanut ympäri Venäjää pari kuukautta vuodesta, mutta nyt hän ei aio palata maahan vähään aikaan.
– Olen kirjoittanut useasti sotaa vastaan, Rakhimova selittää.
Venäjän kestävän kehityksen verkosto on muun muassa tuottanut kansalaisyhteiskuntaraportin YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 sopiman Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta Venäjällä. Toissa vuonna julkaistussa raportissa on suosituksia sekä Venäjän hallinnolle että kansalaisyhteiskunnalle 17:n tavoitteen (SDG) toimeenpanosta.
18.3.2022 CSDR julkaisi myös kannanoton ajankohtaisesta Ukrainan tilanteesta. Verkosto muistutti, että allekirjoittamalla YK:n Agenda 2030:n myös Venäjä on sitoutunut edistämään rauhaa.
– Lausuntomme on pehmeä, koska koalitiolla on paljon jäseniä Venäjällä. Esimerkiksi täällä Saksassa voimme kutsua sotaa sodaksi, mutta koalition lausunnossa emme. Silti kannanotto aiheutti myös tyytymättömyyttä, vaikka se on jo kompromissi, Rakhimova kertoo.
Hänen mukaansa CSDR:n kaltainen yhteenliittymä voi kuitenkin ottaa kantaa helpommin kuin yksittäinen järjestö. Venäjän hallinto voi käytännössä lakkauttaa kokonaisia järjestöjä leimaamalla ne ulkomaisiksi agenteiksi ja ei-toivotuiksi.
– Viime vuosi oli oikein tsunami tällaisia. Myös Memorial-järjestö jäi sen tsunamin uhriksi, Rakhimova toteaa.
Jäsenestä asiantuntijaksi
Osa venäläisistä kansalaisjärjestöistä organisoituu parhaillaan uudelleen. Kestävän kehityksen koalition raporttia Agenda 2030:sta tuki noin 160 organisaatiota ja noin 200 aktiivista henkilöjäsentä. Rakhimovan mukaan verkosto on nyt luopumassa henkilöjäsenistä.
– Yksilöiden turvallisuuden takia teemme henkilöjäsenistä asiantuntijoita. Silloin heillä on vähemmän juridista vastuuta.
Henkilöjäsenyydestä luopumisella voidaan suojella yksilöiden ohella organisaatioita itseään: Jos järjestön käyttämä ”asiantuntija” syyllistyy vaikkapa sosiaalisessa mediassa Venäjän nykylakien mukaan rangaistavaan tekoon, ei rangaistus välttämättä ulotu koko organisaatioon.
Löyhät kansalaisverkostot voivat toimia vapaaehtoisuuden pohjalta jopa rekisteröitymättä. Esimerkki sellaisesta on Rakhimovan vuonna 2013 perustama Kestävän kehityksen avoin koulu (Openshkola).
– Ideana oli lisätä tietoisuutta kestävästä kehityksestä, koska aiheesta ei juuri ollut saatavilla tietoa venäjäksi.
Aluksi Rakhimova kyllä yritti rekisteröidä kestävän kehityksen koulunsa kansalaisjärjestöksi.
– Ministeriöstä kysyttiin, minkä kestävästä kehityksestä on kyse. Eli he kieltäytyivät rekisteröimästä, koska eivät ymmärtäneet kestävän kehityksen konseptia. He olisivat halunneet, että muutamme koulun nimen. Ajattelin, ettei siinä ole järkeä, vaan on parempi olla rekisteröitymättä.
Rakhimovan mukaan rekisteröimättömyys on mahdollista kestävän kehityksen koulun kaltaisille hankkeille, joilla ei ole fyysistä sijaintia. Koulu toimii vain tietoverkoissa. Opettajat toimivat vapaaehtoisina, joten kenellekään ei tarvitse maksaa palkkaa.
– Palkanmaksu edellyttäisi rekisteröitymistä, koska muuten ei saa sosiaaliturvaa. Venäjältä ei voi myöskään saada rahoitusta, jos järjestö ei ole rekisteröitynyt, hän kertoo.
Rekisteröitymättömyys ei ole estänyt kestävän kehityksen koulua tekemästä yhteistyötä useiden kansainvälisten yhteisöjen kanssa.
Allegro oli kansalaisjärjestöille tärkeä
Rakhimovan mukaan kansalaisjärjestöjen olosuhteet Venäjällä muuttuvat nykyään jopa päivittäin, joten niiden on oltava valmiita sopeutumaan. Toisaalta tilannetta on vaikea arvioida ulkopuolelta.
– Olen itsekin joutunut pohtimaan, olenko enää perillä asioista, koska en asu Venäjällä. Jos taas ei lähde maasta, on periaatteessa suljettuna muun maailman ulkopuolelle ja jatkuvan uhan alla, hän sanoo.
Rakhimova pitää venäläiselle kansalaisyhteiskunnalle tärkeänä yhteyksiä kansainvälisiin järjestöihin. Siksi on hyvä, jos niiden tilaisuuksia järjestetään maissa, joihin venäläisillä on edelleen verrattain helppo pääsy. Turkki on esimerkki sellaisesta. Pietarin ja Suomen välinen junayhteys on aiemmin avannut kansalaisjärjestöille pääsyn periaatteessa mihin tahansa.
– Se oli meille väylä viedä ihmisiä tapahtumiin eri puolille Eurooppaa. Ihmiset ottivat junan Helsinkiin, ja lensivät sieltä muualle Eurooppaa. Nyt se ei ole enää mahdollista, Rakhimova toteaa.
Teksti: Juha Peltonen
Linkkejä:
Coalition for Sustainable Development of Russia (CSDR)