Suomen Punainen Risti on maamme suurimpia vapaaehtoisjärjestöjä. SPR:n maahanmuuttotyön yksikön päällikkö Taina Raiski Helsingin- ja Uudenmaan piirissä on koordinoinut toimintaa muun muassa Helsingin Länsisataman ukrainalaispakolaisia auttavassa toimipisteessä.
– Me autamme siellä Maahanmuuttovirastoa. Vapaaehtoiset opastavat saapuvia erilaisissa käytännön asioissa, jakavat hygieniatarvikkeita, tarjoavat välipalaa ja keittävät kahvia. Vapaaehtoiset toimivat myös omien ammattilaistemme tukena.
Venäjä on toistaiseksi pääkieli ukrainalaisten avustustoiminnassa.
– Harva Ukrainasta paennut osaa englantia ja yhteinen kieli on kullanarvoinen. Onneksi meiltä Suomesta löytyy venäjän osaajia.
Raiski kertoo olevansa iloisesti yllättynyt ilmoittautuneiden vapaaehtoisten määrästä.
– Kutsumme heitä kielivapaaehtoisiksi. Osa heistä on ollut mukana alusta alkaen ja olemme rekrytoineet heitä koko ajan lisää.
Yhteinen kieli on kuin halaus
SPR:n tehtävä on auttaa hädässä olevia henkilöitä.
– Kun konfliktia paennut raskaitakin asioita kokenut henkilö saapuu tänne on tärkeää, että paikalla on joku, jonka kanssa on yhteinen kieli. Nämä kohtaamiset ovat hyvin arvokkaita, Raiski korostaa.
Kommunikointi on helpompaa ja henkilökohtaisempaa kuin esimerkiksi Google-kääntäjän käyttäminen.
– Erilaisten ohjeiden lisäksi saatetaan jutella myös muista asioista. Mehän autamme vain käytännön asioissa. Viranomaiset hoitavat sitten ammattitulkkien kanssa varsinaisen maahantuloprosessin.
Monenlaisia avustustehtäviä
Viime aikoina SPR:n toiminta on näkynyt eri maahantulopisteissä. Reinikainen painottaa, että se on silti vain pieni osa järjestön toimintaa.
– Vapaaehtoisemme toimivat myös esimerkiksi erilaisissa avustuspisteissä ja tavaran vastaanotossa. Kaikissa niissä tarvitaan venäjän ja ukrainan kielen taitajia, Raiski sanoo.
Kaikki järjestön vapaaehtoiset saavat ensin tehtäväänsä koulutuksen.
– Ensin vapaaehtoiseksi hakeutuvat haastatellaan eli käydään henkilökohtainen keskustelu siitä, mikä on heille sopiva toimintamuoto ja millä tavalla he haluaisivat auttaa. Meillähän on hyvin paljon eri tyyppistä toimintaa.
SPR etsii myös ystäviä Suomeen muuttaneille.
– Tämä voi olla maahanmuuttajalle kotoutumisen kannalta erittäin tärkeää. Kaverina voi auttaa arjessa eteenpäin. Samalla tutustutaan suomalaiseen elämänmenoon ja yhteiskuntaan.
– Meillä on myös suomen kielen oppimisessa avustavia tehtäviä.
Kun vapaaehtoinen on aloittanut tehtävässään, hän saa tukea työhönsä.
– Lisäksi voi osallistua lisäkoulutuksiin ja SPR:n yhteisiin tapahtumiin. Vapaaehtoisten meille antama palaute on positiivista: ilmapiiri hyvä, yhteistyö viranomaisten kanssa sujuu ja oma tehtävä tuntuu merkittävältä.
Myös viranomaisasiat hoituvat venäjäksi
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto mukaan koulutettuja ukrainan kielen kääntäjiä ja tulkkeja on Suomessa hyvin vähän. Tällä hetkellä myös Maahanmuuttovirasto käyttää ukrainalaisten asiakkaidensa kanssa venäjän kielen tulkkeja.
– Jos ukrainan tulkkia ei ole saatavilla ja asiakas pärjää hyvin venäjällä, voidaan käyttää myös venäjän kielen tulkkia. Henkilöä voidaan myös kuulla asiasta, Migrin tulosalueen johtaja Olli Snellman sanoo.
Hänen mukaansa tulkkien saatavuudessa voi olla valtakunnallisia ja alueellisia haasteita.
– Todennäköisesti samoja tulkkeja käyttävät yhteiskunnassa samaan aikaan monet tahot, jotka tarvitsevat tulkkeja toiminnassaan, kuten Maahanmuuttovirasto, vastaanottokeskukset, koulut, terveydenhuolto, TE-palvelut, oikeuslaitos ja poliisi. Tarjonta vaikuttaa siten asiaan. Etänä tapahtuva tulkkaus tuo aina mahdollisuuksia tulkkien saamiseen myös syrjäisille alueille.
Snellmanin mukaan vapaaehtoisia voidaan käyttää epämuodollisessa tiedonvälittämisessä.
– Vapaaehtoisia ei kuitenkaan käytetä virallisemmissa yhteyksissä eikä sellaisessa ammattitoiminnassa, jossa tarvitaan nimenomaan ammattitaitoista tulkkia.
– Vapaaehtoiset ovat aina hyvä lisä ja tarpeellisia tietynlaisessa toiminnassa tai tietynlaisissa asioissa. Kuitenkaan tulkkien riittävyyteen ei sillä tavalla voida vastata.
– Jos ajatellaan vastaanottokeskusten toimintaa, niin perustasossa ja yleisesti se ei perustu tai nojaa vapaaehtoisiin.
– Vapaaehtoistoimintaa on usein erilaisissa järjestöissä ja hyvä foorumi voikin olla erilainen vastaanottokeskuksen ulkopuolella tapahtuva toiminta. Noin 60 prosenttia tulijoista majoittuu tällä hetkellä vastaanottokeskusten ulkopuolella.
Diak käynnistää ukrainan kielen tulkkien koulutuksen
Diak järjestää ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa tutkintoon johtavaa koulutusta puhuttujen kielten asioimistulkeille. Diakin tulkkauksen yliopettaja Gun-Viol Vik kertoo, että oppilaitos määrittää kunakin vuonna haussa tarjottavat tulkkien työkielet tulkkien työmarkkinoiden perusteella.
– Eri kielten tulkkien tarve muuttuu yhteiskunnan tapahtumien myötä. Olemme päättäneet lisätä ukrainan kielen yhdeksi mahdolliseksi tulkkauskieleksi ensi kevään opiskelijahakuun. Seuraava 20-25 opiskelijan ryhmä aloittaa 3,5 vuotta kestävät opinnot syksyllä 2023.
Koulutukseen valittavilta vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja toisen työkielen taito testataan valintakokeessa.
– Asioimistulkkauksen koulutuksessa keskitytään tulkkaukseen ja kääntämiseen, tulkin ammatilliseen työnkuvaan ja ammattietiikkaan. Koulutus sisältää myös työkielten ja -kulttuurien sekä erityisesti suomalaisen yhteiskunnan ja sen palvelurakenteen opintoja.
– Opiskeluissa perehdytään tulkin työn kannalta oleellisimpiin toimintaympäristöihin, jotka ovat kasvatus- ja opetusala, sosiaaliala, terveysala, maahanmuutto sekä poliisi- ja oikeusala.
– Meille opiskelemaan hakevien joukossa on sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä.
Suurin osa ukrainalaisista on kaksikielisiä
Sisäministeriö selvitti kesällä verkkokyselyn avulla Suomeen paenneiden ukrainalaisten tilannetta ja tarvetta erilaisille palveluille. Kyselyyn vastasi 2 136 ukrainalaista ja tulokset ovat suuntaa antavia.
Vastaajista 27 prosenttia ilmoitti, ettei enää suunnittele palaavansa Ukrainaan. Noin kolmannes oli päättänyt palata kotimaahansa sodan päätyttyä tai nopeammin. Lähes 40 prosentin suunnitelmat olivat vielä avoinna, ja niihin vaikuttavat erityisesti työllistyminen Suomessa ja sotatilanteen kehittyminen Ukrainassa.
Yleisimpiä syitä hakeutua Suomeen olivat Suomen hyvä maine (51 %), ystävät ja sukulaiset (43 %) sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet (18 %). Vastaajista 71 prosenttia kertoi haluavansa työskennellä Suomessa. Työllistymisen esteinä mainittiin kuitenkin erityisesti kielitaito ja byrokratia.
Kyselyyn vastanneet olivat korkeasti koulutettuja, ja joka toisella vastaajalla oli ylempi korkeakoulututkinto.
Suurin osa heistä oli kaksikielisiä ja puhui sekä ukrainaa että venäjää. Noin joka kolmas vastaajista kertoi englannin kielen taitonsa riittävän työhön tai opiskeluun. Suomen tai ruotsin opiskelusta oli kiinnostunut 58 prosenttia vastanneista.
Suomea koskevaa tietoa vastaajat saivat eniten verkosta, erityisesti Facebookista ja muista sosiaalisen median kanavista.
Teksti: Vaula Aunola
