Uusin tulokas Kronstadtin museomaailmassa on yksityinen majakkamuseo, joka avattiin heinäkuussa Fort Konstantinin linnoituksessa. Fort Konstantiniin pääsee autolla suoraan kehätieltä (patotieltä), joka yhdistää Kotlinin saaren mantereeseen. Vaihtoehtoisesti linnoitukseen voi matkustaa ”Reeberbahn”-laivalla Kronstadtin matkustajasatamasta.
Fort Konstantin on osa 1700- ja 1800-luvulla Pietarin suojaksi rakennettua tekosaariverkostoa, jonka tarkoituksena oli estää hyökkäys Pietariin mereltä käsin. Nykyään linnoitusalue on vuokrattu Tretij Park-yhtiölle, joka on kehitellyt alueelle monenlaisia matkailutäkyjä.
Fort Konstantinissa on ravintoloita, laivahotelli, vierasvenesatama ja jopa vesilautailurata. 1800-luvulla rakennettuun linnoitukseen järjestetään opastettuja kierroksia.
Majakkamuseo on sijoitettu vuonna 1870 valmistuneeseen kasarmiin, joka on sittemmin entisöity. 1800-luku oli majakoiden kulta-aikaa kaikkialla maailmassa, joten samalta ajalta oleva museohuoneisto istuu kuin nenä päähän historiallisten majakoiden, majakkalyhtyjen ja upeiden linssistöjen esittelyyn.
Venäjän ja Suomen yhteinen majakkahistoria
Vaikka modernien navigointijärjestelmien kehittyminen on vähentänyt perinteisten majakoiden merkitystä, toimii Suomenlahden Venäjän-puoleisessa osassa edelleen parikymmentä majakkaa. Ne ovat nykyään miehittämättömiä automaattiloistoja, joten käyttökustannukset lienevät melko alhaiset. Monikymmenmetristen kivimajakoiden kunnossapito vaatii kuitenkin budjettivaroja.
Venäjän majakat ovat pääosin Venäjän laivaston operoimia ja omistamia. Osa majakoista sijaitsee Suomenlahden saarilla, jotka on suljettu yleisöltä sotilaallisiin syihin vedoten.
Ennen sotia Suomeen kuuluneissa saarissa, kuten Suursaaressa, Tytärsaaressa ja Seiskarissa on edelleen käytössä suomalaisten aikanaan rakentamia majakoita.
Venäläisten majakkaharrastajien valokuvia tutkimalla voi todeta, ettei kyseisten majakoiden ulkoasu ole juuri muuttunut suomalaisista ennen talvisotaa otetuista valokuvista.
Kronstadtin majakkamuseon tekeekin kiinnostavaksi juuri suomalainen konteksti.
Vuosina 1809-1917 Suomi kuului Venäjän imperiumiin, ja tuona aikana myös rakennettiin Suomen laaja kivimajakkaverkosto. Autonomian aikana Suomen luotsi- ja majakkalaitos oli vuodesta 1870 alkaen alistettu Venäjän meriministeriön hydrografiselle osastolle, joka toimi Pietarissa.
Niin sanotun toisen sortokauden aikana vuonna 1912 luotsi- ja majakkalaitosta alettiin määrätietoisesti venäläistämään. Laitoksen suomalainen päällikkö Nikolai Sjöman pakotettiin eroamaan ja tilalle nimitettiin venäläisjohto. Vastalauseeksi suurin osa laitoksen suomalaisista virkamiehistä sekä luotsi- ja majakkamiehistä erosi viroistaan.
Todennäköisesti autonomian ajasta oli kuitenkin myös hyötyä Suomen majakkaverkoston kehittämiselle, sillä imperiumi rahoitti hankkeita ja tarjosi uutta teknologiaa majakoille.
Borodavkin on mies paikallaan
Kronstadtin majakkamuseon johtaja on eläkkeellä oleva meriupseeri Mihail Borodavkin. Johtaja esittelee vasta avattua museota sellaisella antaumuksella, että kävijälle käy heti selväksi miehen ottaneen majakkahistorian puffaamisen elämäntehtäväkseen.
Borodavkinin mukaan Venäjällä ei ole aikaisemmin ollut majakoihin erikoistunutta museota, ja maailmallakin ne ovat kokolailla harvinaisia. Pietarissa toimii myös Valtiollinen merimuseo, joka lienee kooltaan maailman suurin. Borodavkinin mielestä valtionmuseossa Venäjän majakkahistoria on kuitenkin käsitelty melko puutteellisesti.
”Pietari Suuren perustama legendaarinen laivastokaupunki Kronstadt sopii museomme sijaintipaikaksi parhaalla mahdollisella tavalla”, Borodavkin korostaa.
Tällä hetkellä museon pieni, mutta kiintoisa kokoelma on sijoitettu pariin kolmeen näyttelysaliin, mutta Borodavkinilla on suuria suunnitelmia museon laajentamisesta.
Museo sijaitsee huolellisesti entisöidyssä arvorakennuksessa
Kronstadtin majakkamuseossa on esillä majakkapienoismalleja, lyhtyjä ja jättiläiskokoisia linssistöjä, joista vanhin on vuodelta 1858. Erikoisuutena ovat liikuteltavat valonheittimet, joita käytettiin Leningradia huoltavan ”Elämäntien” valaisemiseen kaupungin synkkinä piiritysvuosina 1941-1944.
”Suomalaiset majakkaharrastajat ja satunnaisemmatkin kävijät ovat sydämellisesti tervetulleita museoomme”, Mihail Borodavkin kehottaa.
Historiaa ja merenalaista arkeologiaa
Kronstadtissa toimii myös kaupungin omistama Kronstadtin historian museo, jossa voi tutustua perusteellisesti Kotlinin saaren moniin vaiheisiin. Muutama vuosi sitten museo siirrettiin saaren itäosan vanhasta vesitornista keskustassa sijaitsevan Laivaston katedraalin naapuriin.
Museo sijaitsee huolellisesti entisöidyssä arvorakennuksessa ja museovieraat perehdytetään alueen historiaan perusteelliseen ja detaljeja pursuavaan venäläistyyliin. Esillä on vanhoja keisarillisia dokumentteja, karttoja, maalauksia, aseita, laivojen pienoismalleja ja paljon muuta mielenkiintoista.
Edellä mainitussa vanhassa vesitornissa toimii nykyään ”Merenalaisen arkeologian näyttely”, joka on Kronstadtin historian museon filiaali, ja käyntikohteena jopa kiinnostavampi kuin itse päämuseo.
Näyttely kertoo Suomenlahdella ja muillakin maailman merillä tapahtuneiden haaksirikkojen historian. Karille, riutalle tai jäihin ajaneiden alusten viimeiset hetket sekä yhteentörmäysten, tulipalojen ja hirmumyrskyjen uhriksi joutuneiden laivojen tarinan. Näyttelyesineet on kerätty ikivanhoista hylyistä nykyteknologian mahdollistamin keinoin vasta viime vuosikymmeninä.
Vuonna 2008 sukeltajat löysivät Kronstadtin lähistöltä vuonna 1719 haaksirikkoutuneen Venäjän laivaston linjalaiva Portsmouthin jäännökset. Laivan jäämistö ja ihmeen hyvin säilyneet hirret on nyt sukellettu merestä, ja kokoelma on merenalaisen arkeologian näyttelyn kenties kiinnostavin tutustumiskohde.
Merimuseo on nykyään yksityinen
Vuonna 1913 valmistunut valtavankokoinen Laivaston katedraali on Kronstadtin maamerkki, joka näkyy Siestarjoelle, Terijoelle ja hyvällä säällä jopa Pietarin Vasilinsaarelle saakka. Aikaisemmin kirkon yläparvella toimi myös valtiollisen merimuseon filiaali, mutta entisöimistöiden yhteydessä filiaalin toiminta loppui muutama vuosi sitten.
Kaupungin keskustassa toimii kuitenkin nykyään yksityisomistuksessa oleva Kronstadtin merimuseo. Museotilat koostuvat kahdesta salista, joista toinen on omistettu sukeltamisen historialle ja toinen Suurelle isänmaalliselle sodalle, Leningradin piiritykselle ja Kronstadtin sotahistorialle.
Venäjän laivaston ensimmäinen sukeltajakoulu perustettiin juuri Kronstadtiin keisari Aleksanteri III:n määräyksellä vuonna 1882.
Kronstadtin majakkamuseo. Sijaitsee Fort Konstantinissa, jonne liittymä kehätieltä (patotie). Avoinna arkisin klo 16.00-20.00 ja viikonloppuisin klo 12.00-20.00.
Kronstadtin historian museo. Jakornaja Ploshtshad 2. Avoinna klo 11.00-18.00. Suljettu keskiviikkona talviaikaan.
Merenalaisen arkeologian näyttely. Leningradskaja ulitsa 2. Avoinna klo 11.00-18.00. Suljettu keskiviikkona talviaikaan.
Kronstadtin merimuseo. Andrejevskaja ulitsa 5. Avoinna ke, pe, la ja su klo 11.00-18.00.